Valmentava mentorointi voi pelastaa Suomen talouden

Ei ruikuteta eikä valiteta vaan mentoroidaan toisiaan, vaativat Suomen yritysten johtajat kasvuryhmässä, jossa johtajat mentoroivat toisiaan. Miksemme mekin – jokainen! Jos haluamme, niin valmentava mentorointi voi pelastaa Suomen.
Tuore “Jokainen tarvitsee mentorin” -kirja julkaistiin unelmanpäivänä 2.12.2014. Helsingin seudun kauppakamarin järjestämässä tilaisuudessa kirjan kirjoittajat Vesa Ristikangas ja Jarmo Manner haastoivat osallistujia pohtimaan mentororoinnin kokemuksia ja määritelmää. Yksi osallistujista kertoi seuraavaa.

Mentorointi on tiukkaa tiedon jakamista aivan kuin isoisä, joka ottaa muutaman ryypyn ja kertoo totuuksia niin että päähän kolahtaa.

Perinteinen mentori onkin huonoimmillaan kokenut henkilö, joka kertoo omia vinkkejään siitä, miten nuoremman kannattaa toimia onnistuakseen. Osallistujat määrittivät hyvän mentoroinnin tukemiseksi, neuvojen antamiseksi, pidempiaikaiseksi yhteistyöksi. Parhaimmillaan sitä pidettiin myös oikeiden kysymysten kysymisenä ja tavoitteellisena toimintana sekä kokemusten jakamisena tasavertaisessa suhteessa.

Mitä Jarmo ja Vesa sanoivat uuden aallon mentoroinnista

Valmentava mentorointi on yhdessäoppimisen prosessi, jossa tapahtuu ammatillista kasvua ja mielentaitojen kehittymistä.

Kyse ei ole pelkästään mentoroitavan seuraavan urastepin miettimisestä, vaan organisaation osaamisen kehittämisestä ja persoonallisen kasvun tukemisesta! Valmentava mentorointi on osa oppivan kulttuurin rakentamista.
Valmentavassa mentoroinnissa kehitetään mielentaitoja, jotka tukevat ajattelun kehittymistä ja oppimisen tehostamista. Mielentaitoja tarvitaan hyvän yhteistyön ja innovaatioiden tuottamiseksi. Mistä mielentaidoissa on kyse?

1. Ulkoaohjautuva mieli
   Ulkoaohjautuva näkee itsensä omiin ajatuksiin keskittyneenä, omasta mielestään fiksuna ammattilaisena. Mentorin minä, minä, minä -asenne välittyy hänen korostaessaan omaa sanomaansa: ”Kuuntele, mitä sinulle sanon”. Vastaavasti mentoroitavana ulkoaohjautuva mieli haluaa itselleen kaiken nyt ja heti toisia joko mielistellen tai manipuloiden.

1. Itseohjautuva mieli
   Itseohjautuva tiedostaa, että hänellä on omia on ajatuksia ja tunteita, jotka ohjaavat taustalla. Hän pyrkii tunnistamaan omia arvojaan ja tavoitteitaan sekä toimimaan niiden mukaan: Miten voisin toimia siten, että voisin toteuttaa itseäni. Organisaatiossa olisi enemmän kuin toivottavaa, että yksiköiden johtajat olisivat vähintään tällä tasolla.

3. Kanssaluova mieli
   Collinssin viidennen tason johtaja on kanssaluovan mielen esimerkki, joka osaa olla ja tulla suhteeseen toisten kanssa. Hän näkee asiat sekä–että eikä vain joko–tai näkökulmasta. Hän näkee systeemejä ja miten asiat vaikuttavat toisiinsa. Käytännössä se on yhteistyötä kaikkien toimijoiden kanssa. Esimerkki kanssaluovan mielen erilaisesta tavasta toimia: Hän ei laita kalavarasta heti linnaan vaan ehdottaa rakennettavaksi kalavarkaiden lapsille jalkapallokenttä. Miksi? Kun vanhemmat tulevat paikalle lapsien mukana, on mahdollista luoda suhteet, jossa kehitettään kalastustapoja, jossa kaikki voittavat. Ei tarvitse varastaa, kun nähdään yhteinen hyvä ja halutaan nähdä toinen potentiaalisena yhteistyökumppanina. Kanssaluovan mielin kantavat haluavat kasvattaa molemminpuolisesti mielentaitoja.

Osaaminen organisaation valttikortiksi

Osaaminen ei saa valua organisaatiosta ulos. Kun henkilöstön valtarakenteet eivät miellytä, osaaminen valuu ulos ja tietotaito ei kasva organisaation sisälle. Valmentava mentorointi kasvattaa organisaation henkistä älykkyyttä ja tietotaitoa koko organisaatioon.

Valmentava mentori tarjoaa kiinnostusta toiselle kasvupohjaksi. Jokainen tarvitsee jonkun, joka on kiinnostunut juuri minusta ja ajattelustani. Jokainen tarvitsee mentorin!