Lastenpsykiatrian yksikössä havahduttiin siihen, että ongelman ilmaannuttua ratkaisujen kehittäminen siirrettiin keskijohdolle. Tämä usein jumitti yksinkertaisissakin asioissa päätöksentekoa sekä toiminnan parantamista ihan turhaan. He päättivät lähteä hankkimaan oppia siihen, miten keskustella tiimin kanssa arjen ongelmista, priorisoida ja ratkaista yhdessä.

Työvaliokunnan puheenjohtaja Leena Repokarin mielestä oli tärkeää hektisessä arjessa ja monen moisen muutoksen pyörteessä pysähtyä porukalla näiden kysymysten äärelle. Hyödyllistä oli nostaa johtaminen yhteiseen ja moniammatilliseen keskusteluun. Ryhmät rakennettiin sekaryhmiksi, missä lääkärit, osatonhoitajat sekä myös työvaliokunnan (jory) jäsenet työskentelivät yhdessä.

Asian tarkastelua helpotti se, että kaikki osalliset pystyivät allekirjoittamaan BoMentiksen valmentavan johtajuuden taustalla olevan ajattelun ja se oli helppoa ottaa ohjenuoraksi.

”Minulle henkilökohtaisesti tällä on ollut iso vaikutus. Oma ajankäyttöni on tehostunut, kun ylilääkärit ratkovat keskenään asioita. Minun ei siis tarvitse juurikaan puuttua sisäpolitiikkaan, vaan olen saanut käyttää rauhassa aikaani päätyöhöni, eli ulkopolitiikkaan”, tuumaa Leena.

Nyt lastenpsykiatrian yksikössä on nyt yhteinen tapa ajatella ja pyrkimys tehdä asioita samaan tapaan, mikä helpottaa yhteistoimintaa ja delegointia. Tiimien rohkeus ottaa asioita esiin sekä ehdottaa ratkaisuja on kasvanut. Myös yksikön ongelmanratkaisutaidot ovat lisääntyneet valmennuksen myötä.

”Omassa klinikassa on tehty valmentavia keskusteluvartteja ja ne on koettu hyödyllisiksi puolin ja toisin. Johtajuus on tullut tietoisemmaksi toiminnaksi. Itse koin yhteisen prosessin tärkeänä, johtamisen hankaluudet tulivat jaetuksi ja sparrauksen merkitys avautui itselleni”, toteaa puolestaan ylilääkäri Tuija Fontel.

HUSin alueella toimiva HYKS Lastenpsykiatrian yksikössä hoidetaan alle 13-vuotiaita lapsia. Lasten mielenterveysongelmat ilmenevät monella tavalla, mm. käyttäytymishäiriöinä, keskittymisvaikeuksina, ylivilkkautena, ahdistuneisuutena, masentuneisuutena, pelkotiloina ja vaikeimmillaan psykoottisina oireina. Lastenpsykiatrinen hoito räätälöidään aina lapsen ja perheen hoidon tarpeiden perusteella. Hoidon keskeisenä tavoitteena on lisätä aikuisten kykyä ymmärtää lapsen oireilun taustaa ja auttaa häntä löytämään parempia keinoja ilmaista tunteitaan ja toimia haastavissa tilanteissa.