Saako astua toisen tontille?
Asiantuntijatiimin asiakastyytyväisyys oli ollut pidemmän aikaa laskusuunnassa. Asiakkaat eivät saaneet mielestään tasalaatuista palvelua.
Asiantuntijatiimin asiakastyytyväisyys oli ollut pidemmän aikaa laskusuunnassa. Asiakkaat eivät saaneet mielestään tasalaatuista palvelua.
Asiakkaamme kokemuksen mukaan jopa 90% olettamuksistamme siitä, mitä toinen haluaa ON VÄÄRIN! Mikä on sinun kokemuksesi? Mitä sinä luulet - ovatko olettamuksesi siitä, mitä joku toinen haluaa tai tarvitsee oikein? Millä tavalla asiakas sai selville virheelliset olettamuksensa?Kouluttajamme Anna Lönnroth jakaa lyhyellä videolla asiakkaan mielenkiintoisen oppimistilanteen.
Usein arvostuksesta ja arvostavasta kohtelusta puhuttaessa kuulee sekavia määritelmiä. Tässä blogitekstissä tarjoan sinulle kolme määritelmää, mitä arvostava kohtelu oikeasti on.
But people do! It sounds radical but it is not. Accepting this is the key to understanding what the future holds for us and so, for organizational development.
Ystäväni on kävellyt 750 kilometriä pitkän pyhiinvaelluksen. Matka alkoi Roncesvallesista Ranskan ja Espanjan rajalta ja päättyi Espanjan Santiago de Compostelaan.
Management teams face the same problems as all teams around the world: common goals and joint decisions are lacking, interaction is of low quality and the team members do not feel valued. These issues need to be solved, if the team wants to be successful.
When was the last time you have exposed your vulnerability to your management team? When was the last time, that you admitted that something was difficult or emotionally straining for you?
Kun tutustuin fasilitointi-kirjoihin, ajattelin: mikä tämän helpompaa! Ei tarvitse ”osata mitään”, kunhan jututtaa ihmisiä ja vie keskustelua eteenpäin. Ajatteluni perustui hyvinkin tiukasti istuvaan asiantuntijaroolini ajatteluun: asiantuntija tietää substanssista, kyseisestä asiasta, hyvin paljon.
Uuden alun edessä innostuminen on luontaista. Lähes yhtä varmaa on myös se, että innostuminen lopahtaa ja aikomukset jäävät sanahelinäksi. Siksi näin vuoden alussa media on pullollaan uuden vuoden lupauksia, mutta samalla pettymys jo kolkuttaakin oven takana.
Olin järjestämässä Suomen ensimmäistä kansainvälistä oppimistapahtumaa, Dare to Learniä. Tunnelma tilaisuudessa oli innostunut ja positiivinen, mutta myös intensiivinen ja hektinen – ainakin näin järjestäjän näkökulmasta. Yhtäkkiä huomasin yleisön joukossa Twitter-kontaktini, joka on vaikuttanut suuresti ajatteluuni johtajuudesta.
Työpaikat, työyhteisöt ovat enemmän ja enemmän virtuaalisia. Fyysinen läsnäolo ei ole enää välttämätöntä tiimityön tekemiseen, vaan vuorovaikutuksen tavat moninaistuvat kiihtyvää vauhtia. Virtuaalitiimihuoneita on jo käytössä yrityksissä ja oppilaitoksissa.
”Taasko sä oot käynyt jollain kurssilla?” Tätä äkäistä tokaisua monet esimiehet pelkäävät ja puhuvat siitä usein valmennuksissa. Johtajuudesta ja esimiehisyydestä on monta koulukuntaa ja johtajuus on nähnyt monta kehitysaaltoa ajan saatossa: autoritäärisestä johtajasta demokraattiseen johtajaan.
Annukka päättelee palaveria: Koska olisi seuraava sopiva aika... Ennen kuin hän ehtii lauseen loppuun Johanna huikkaa tietokoneruutunsa takaa: Kun mä katon kaikkien kalentereja, niin kahden viikon päästä torstaina aamulla...
Kevään korvalla useimmilla esimiehillä ja johdettavilla on jälleen edessään kehityskeskustelu, joka voi olla joko suuri turhautuminen tai valtava mahdollisuus. Miten muovata pakollisesta, valmiiksi käsikirjoitetusta näytelmästä aidosti energisoiva, kehittymistä ja yhteistyötä palveleva kohtaaminen? Vastaus tiivistyy kahteen sanaan: rakentamalla luottamusta.