Podcast: Mitä valmentava johtajuus on arjen työyhteisössä
Tuoreessa podcastissamme Kia Koski ja Executive coach Hannele Haapio keskustelevat siitä, että mitä valmentava johtajuus ja valmentava ote on arjen työyhteisössä.
Tuoreessa podcastissamme Kia Koski ja Executive coach Hannele Haapio keskustelevat siitä, että mitä valmentava johtajuus ja valmentava ote on arjen työyhteisössä.
Kuin usein pysähdytte pohtimaan, kuinka hyvin teillä hyödynnetään teknisillä järjestelmillä kerättyä palautetta? Oman kokemuksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme opittu paljon ja tällä hetkellä niitä osataan käsitellä jo monessa paikassa fiksusti – yhdessä!
Muutos vaatii motivaatiota. Motivaatio vaatii syytä olla olemassa. Jos haluat ihmisten ympärilläsi muuttavan käytöstään, sinun täytyy antaa heille syy siihen; ja se, mikä se syy lopulta on, määrittää tuletko saavuttamaan muutoksen joka on pysyvää, vai vain lisää uudenlaisia ongelmia.
Uuden työn aloittaminen, täysin uudessa toimenkuvassa, uusien ihmisten ja uusien haasteiden parissa, on mitä suurimmassa määrin Uuden äärellä olemista. Itse olen juuri nyt siinä hetkessä, kun sisäistän pää sauhuten prosesseja ja käytäntöjä, joita muut kanssani työskentelevät käyttävät jo tottuneesti ja intuitiivisesti.
Jokainen vähänkin kokeneempi esimies on todennäköisesti korviaan myöten täynnä ohjeita suorituksen johtamisesta. Huolimatta paineistetuista kursseista: oppikirjojen ja kalvojen asiat ovat tuskin koskaan siirtyneet käytäntöön tai parantaneet organisaatioiden tuottavuutta.
Luovat ihmiset eivät varsinaiset tee mitään ihmeellistä – tietoisesti. He vain huomaavat jotain. Ja vähän ajan päästä näistä huomioista tulee heille itsestään selvää ja huomiot sotkeutuvat toisiinsa.
Coachien kouluttajana työskentely on erittäin merkityksellistä minulle. Se on työrooli, jossa saan toteuttaa omaa kutsumustani eli jakaa omaa osaamistani eteenpäin. Koen sen erittäin merkitykselliseksi.
Oma käsitykseni ja kokemukseni hyvästä tiimityöstä on kokenut systeemisyyden hahmottamisen myötä jättimäisen harppauksen, sillä olenhan yksinyrittäjyys-taustani vuoksi tehnyt hyvin paljon ”yksin puurrettavaa” työtä ja jopa liiaksi tottunut katsomaan vain sitä, mitä edessäni on nyt, miettimättä sen enempää. Mutta kun systeemisyyden oikein ymmärtää, niin sitä alkaa löytämään ihan joka hetkestä, työstä ja projektista jne eli oma työarki alkaa helpottumaan.
On tärkeää ymmärtää, että olemme ihmisinä erilaisia ja eri elämäntilanteessa, ja että me innostumme eri asioista. Oppikaamme arvostamaan yksilöllisiä eroavaisuuksiamme!
Pelkoa voi ilmetä esimerkiksi töissä, uuden oppimisessa, ihmissuhteissa tai jopa henkilökohtaisissa tavoitteissa. Pelko epäonnistumisesta voi aiheuttaa ahdistusta, stressiä ja siten estää usein ihmisiä ottamasta riskejä tai yrittämästä uusia asioita.
Jokaisella valinnalla on vaikutus, joten kannattaa oppia tiedostamaan miten itse vaikuttaa toisiin. Tässä onkin yksi arjen tarina systeemisyydestä ja sen vaikutuksista.
Johtamisen ja työyhteisöjen kehittäjänä kohtaan lähes päivittäin tilanteita, joissa keskustelun osapuolet alkavat nokitella, selitellä tai puolustella omia tekemisiään. Suu ei pysy kiinni, vaan tilanteessa on pakko kommentoida ja saada sanottua oma tärkeäksi koettu viesti. Miksi kannattaisi välillä pitää suu vaan kiinni?
Valmennettavana oleminen on mielenkiintoista, antoisaa ja opettavaista. Uuden oppiminen, uusien näkökulmien kuuleminen, palaute ja niistä muodostuva ajatustyö on kiehtovaa sekä kasvattavaa.
Valmentava tiimin johtajuus on erityisesti yhdessäohjautuvuutta - jossa tehdään tiimin yhteistä työtä ja opitaan siitä yhdessä. Mitä eroa sitten on itseohjautuvuudella ja yhdessäohjautuvuudella? Kuuntele, kun johdon valmentajamme Anna Lönnroth kertoo mistä on kyse.
Kun kysytään, mitä hyötyä on tiimicoaching työnohjauksesta, ajatus kääntyy ensimmäiseksi coachin oman osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Kun luotettavassa ympäristössä pääsee reflektoimaan omaa toimintaansa, on avoin uusille tavoille katsoa asioita.
Erilaisuus on yksi työyhteisöjen aliarvostetuimmista voimavaratekijöistä, vai onko? Uskallatko olla eri mieltä, että on usein paljon helpompi tulla toimeen itsensä kaltaisten kanssa, kuin erilaisten?
Toimitko työssäsi ihmisten kanssa? Coaching-taidot ovat avainasemassa muiden ihmisten tukemisessa heidän ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kasvussaan sekä tavoitteiden saavuttamisessa. Coaching tukee asiakkaan ratkaisukeskeistä otetta, ongelmanratkaisutaitoa, tunneälyä, ja itseohjautuvuutta.
Moni on yksinäinen. Se on nykypäivän ”riesa”. Olla yksin kokemuksellisesti, vaikka olisikin muiden seurassa. Ne, jotka eivät koe yksinäisyyttä, eivät tällaista yksinäisyyttä ymmärrä tai se voi olla vaikeaa ymmärtää.
Olen saanut systeemisenä business coachina ja tiimien valmentajana valtavan paljon käytännönläheisiä hyviä vinkkejä ja viisautta osallistumalla BoMentiksen sisäiseen coachien työnohjaukseen viimeisen vuoden aikana. Olen oman kokemukseni pohjalta pysähtynyt pohtimaan, mikä tekee oppimisen mahdolliseksi ja mistä siinä on oikein kyse.
Konfliktikompetenssi on kykyä tuoda vaikeita asioita rakentavasti käsittelyyn siten, että tapahtuisi osapuolten vuoroon vaikuttamista. Arkikielellä konfliktikompetenssi on sivistynyttä ja rakentavaa riitelyä, jossa osapuolilla on kykyä sietää epämiellyttävää olotilaa.