Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tai yhteisön tärkein voimavara. Varsinkin henkilöstön osaaminen, motivaatio ja vireystila vaikuttavat suoraan organisaation tuloksentekokykyyn.

Työhyvinvoinnin myytinmurtajat –seminaarissa alustajat nostivat esiin monia hyviä asioita: etätyöpäiviä, arvostavaa organisaatiokulttuuria, tekemisen meininkiä, uudistumista, vahvaa brändiä, osaamispääomaa ja hyvää johtamista.

Mitä jos arvokkainta olisi hyvinvoiva työntekijä, ja työn organisointi perustuisi siihen?

Työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittaminen on yksi merkittävä stressiä aiheuttava asia. Suomi sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa hyvin joustavien työaikojen soveltamisessa. Silti työn ja perheen yhteensovittamista tukevat käytännöt eivät ole Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kovin yleisiä suomalaisilla työpaikoilla.

Edelläkävijäyrityksiä tässäkin asiassa löytyy myös Suomesta. Tiedän muutamia organisaatioita jotka uskovat, että hyvinvoiva työntekijä on erinomaisen asiakaskokemuksen ja tuloksekkaan toiminnan ydin. He ovatkin lähteneet rakentamaan toimintatapojaan siten, että työn tekeminen on mahdollista työntekijän valitsemalla tavalla. Tähän liittyy täysin uusittujen työskentelytilojen lisäksi ajasta ja paikasta riippumaton työn tekemisen malli. Kenelläkään ei ole omaa paikkaa, vaan paikan voi valita kulloisenkin työn mukaan. Esimerkiksi hiljaisen tilan, yksityisen pientilan tai vaikkapa avokonttorin. Tämän lisäksi kukin henkilö voi sovittaa työn tekemisen muihin arjen kiireisiin parhaalla katsomallaan tavalla, eikä etätöihin tarvitse pyytää lupaa. Voin kuvitella, että tämä on tuonut monelle esimiehelle harmaita hiuksia.

Miten ihmeessä voin johtaa henkilöä, joka tekee töitä milloin ja missä “huvittaa”?

Vaikka tämä muutos on pelottavaa, on se myös välttämätöntä. Mahdollisuudet tuottavuuden parantamiseen ovat merkittävät uusilla työskentelytavoilla ja teknologioilla. Onko yrityksen johdolla rohkeutta ja kyvykkyyttä tämän tyyppisiin muutoksiin? Liian usein kuule johdon sanovan, että henkilökunta ei ole riittävän sitoutunutta, kun täällä juuri kukaan ei työskentele enää neljän jälkeen. Kuitenkin aika iso osa asiantuntijoista jatkaa työntekoa kotona, kunhan on hoitanut yksityiselämänsä vaateet välissä. Samalla, kun potee ehkä huonoa omaatuntoa, kun ei voinut jäädä toimistolle näyttämään pomoille sitoutumistaan.

Mitä uuden ajan johtaminen sitten vaatii ja keneltä?

Minun mielestäni onnistumisen edellytykset ovat olemassa. Tarvitaan luottamusta, sitoutumista, yhteisesti ymmärretyt tavoitteet, yhdessä tekemisen ja säännöllisen yhteydenpidon toimintatavat. Vuorovaikutus- ja itsensä johtamisen taidot korostuvat uuden ajan työssä onnistumisessa, niin esimiehillä kuin alaisillakin.

Listasin tähän uuden ajan johtamistapaan liittyen oman käsitykseni ylätason osaamisvaatimuksista:

Esimieheltä

  • Kyvykkyyttä määrittää riittävän selkeät henkilökohtaista työtä ohjaavat tavoitteet ja mittarit
  • Erinomaisia vuorovaikutus- ja valmentavan johtajuuden taitoja, sillä ilman näitä ei päästä kiinni onnistumisen esteisiin, eikä stressitekijöiden hoitamiseen ajoissa
  • Riittävää kommunikaatiota ja ymmärrystä ihmisten erilaisuudesta
  • Yhteisesti sovittuja tiedonjako- ja dokumentointi tapoja, jotta muut tiimin ja projektien jäsenet tietävät mitä kukakin tekee ja milloin voi itse jatkaa ko työtä. Näin myös esimies pääsee katsomaan, pysyykö kaikki mukana, vai tarvitaanko johonkin lisäresursseja tai enemmän sparrailua.
  • Luottamusta tiimin jäseniin

Työntekijältä

  • Kyvykkyyttä itsensä johtamiseen: aikatauluttaminen, jaksamisestaan huolehtiminen, jne
  • Rohkeutta puhua asioista ääneen, sillä kukaan ei näe minkä kanssa etänä työskentelevä painii
  • Rohkeutta puhua myös tuntemuksistaan ja epävarmuuksistaan ääneen
  • Erinomaisia vuorovaikutustaitoja ja riittävää kommunikaatiota
  • Sitoutumista sovittujen prosessien käyttämiseen, esimerkkinä dokumentointi ja tiedonjako
  • Luottamusta tiimin jäseniin

 

Löytyykö sinulta rohkeutta olla uuden ajan johtaja?

Share Button