Janne ja Risto työskentelevät suuressa organisaatiossa johtajina vastaten omien yksikköjensä toiminnasta. Kumpikin on hyvä tekemään tulosta ja johtamaan omaa vastuualuettaan, sen sijaan heidän keskinäiset välit ovat huonot.

Vaikeus tehdä yhteistyötä oli muutaman kerran aiemmin tuottanut ongelmia organisaation toimintaan. Tilanne kärjistyi, kun eräs asiakas valitti saamistaan tuotteista suoraan toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja halusi selvittää asian ja järjesti palaverin, jonne myös Janne ja Risto kutsuttiin. Palaverissa Janne ja Risto päätyivät syyttelemään toisiaan sen sijaan, että ongelmaa oltaisiin päästy käsittelemään. Epäonnistuneen palaverin jälkeen HR otti minuun yhteyttä ja pyysi apua tilanteen selvittämiseen.

Tilanne on hyvin tyypillinen vuorovaikutusongelma. Kahden tulosyksikön johtajan välit olivat tulehtuneet niin paljon, että he eivät kyenneet ratkaisemaan keskinäisiä kommunikaatiohaasteitaan. Sen sijaan, että oltaisiin oltu kiinnostuneita toisen ajatuksista ja kokemuksista, päädyttiin syyttämään puolin ja toisin toista tilanteesta.

Empatiakyky parantaa vuorovaikutusta

Empatiakykyjä tarvitaan nykypäivänä ihan eri tavalla kuin aikaisemmin, kun tehtiin työnjohdon ohjaamaa suorittavaa työtä. Nykypäivänä tarvitsemme enemmän yhteistyötä, jotta onnistumme tavoitteidemme toteutumisessa. Hyvässä yhteistyössä syntyy uusia innovaatioita ja lopputulokset ovat yleensä myös parempia, kuin tilanteissa, joissa ne tehdään vain itsenäisesti ja autopilottina ilman oman mielen aktiivista harjoittamista, eli reflektiokykyä.

Käytännössä empatia näkyy esimerkiksi toisen asemaan asettumissa. Ja tätä taitoa eivät Janne ja Risto osanneet hyödyntää, vaikka heillä se taito olikin heillä olemassa.

Istuin alas Jannen ja Riston kanssa. Ei kestänyt kauaa, kun herrat taas syyttivät toisiaan ongelmista. Sain rauhoittaa tilannetta ja hillittyä kuumentunutta tilannetta lopettamalla syyttävän keskustelun.

Tilanteen rauhoituttua, pyysin ensin Ristoa kertomaan, millä tavalla yksikköjen keskinäinen tilanne vaikuttaa häneen. Riston lopetettua, kysyin Jannelta, mitä hän kuuli ja miten Riston puhe resonoi hänessä. Tämän jälkeen oli Jannen vuoro kertoa omasta kokemuksestaan.

Istunnon aikana kumpikin pääsi sanomaan ääneen, miten tilanne heihin vaikutti ja mitä toisen näkökulman kuuleminen herätti itsessä. Tapaamisen loppupuolella ilmapiiri oli keventynyt merkittävästi ja molemmat halusivat tavata uudestaan. Muutamien tapaamisten myötä herrat olivat saaneet parannettua merkittävästi keskinäistä vuorovaikutustaan.

Jannen ja Riston tilanteessa vuorovaikutushaasteita syntyi, koska kumpikaan ei ollut kiinnostunut siitä, mitä toisen mielessä oikeasti liikkui. Molemmat olivat vahvasti orientoituneet oman tuloksen tekemiseen ja eikä takaiskuja ei pystytty käsittelemään yhdessä. Ulkopuolisen coachin avulla he saivat välineitä ymmärtää toista aiempaa paremmin, mikä vaikutti myönteisesti heidän keskinäiseen kommunikaatioonsa. Tämä puolestaan paransi merkittävästi yksiköiden välistä yhteistyötä, mikä heijastui asiakastyytyväisyyden kasvuna.

Empatiataidot tuloksenteossa

Kyetäkseen vastaamaan nykypäivän muuttuviin työelämän tarpeisiin, johtamistyössä tarvitaan empatiataitoja. Empatiataidot koostuvat kognitiivisesta ja emotionaalisesta empatiasta sekä intuitiivisesta tietoisuudesta, mitä toiset minulta tarvitsevat. Nämä taidot ovat keskeisessä asemassa ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa.

Kognitiivinen empatia on toisen näkökulmien ymmärtämistä sekä kykyä ilmaista itseä merkityksellisillä tavoilla. Ihmisten johtamisessa ja heidän osaamisen ja potentiaalien hyödyntämisessä, kognitiivinen empatia on keskeisessä asemassa. Kognitiivista empatiakykyä on mahdollista vahvistaa esimerkiksi harjoittelemalla kysymistä, kuuntelua sekä palautteen antamisen taitoja.

Emotionaalinen empatia on kykyä tunnistaa muiden tunteita ja kokemuksia nimenomaan tunnetasolla. Käytännön johtamistyössä tämä näyttäytyy taitona tunnistaa ja purkaa ryhmädynaamisia jännitteitä sekä kykynä asettua toisen ihmisen asemaan. Emotionaalista empatiaa tarvitaan nimenomaan tilanteissa, jossa johtaja/esimies joutuu käsittelemään psyykkisesti kuormittavia ja emotionaalisesti haastavia asioita johdettaviensa kanssa.

Empatian kolmas taso, intuitiivinen empatia on kykyä tiedostaa intuitiivisesti, mitä toiset minulta tarvitsevat. Se on taitoa lukea ihmisiä ja tilanteita tarkoituksenmukaisella tavalla ja tunnistaa itseen kohdistuvia erilaisia odotuksia. Samalla kun johtamistyössä tämä taito on äärimmäisen tärkeä, on sillä myös varjopuolensa: liiallinen keskittyminen toisten ihmisten tarpeiden täyttämiseen, lisää psykologista kuormitusta ja voi viedä huomion pois omasta perustehtävästä.

Empatiataidot ovat sekä neurologisperustaisia että kehityksen tulosta. Suurimmalla osalla ihmisistä on luontaisesti valmiudet empatiakykyyn, jota voidaan vahvistaa harjoittelun kautta. Johtamisvalmennuksissa on mahdollista harjoitella näitä taitoja nimenomaan johtamisen ja esimiestyön kontekstissa. Osallistujien oppimiskokemuksen ovat olleet erittäin vaikuttavia.

Peter Peitsalo,
Builder of Success
peter.peitsalo@bomentis.fi
+358 40 5033 721

Ota yhteyttä!

Share Button
* merkityt kentätä ovat pakollisia