Organisaation menestyminen jatkuvassa muutoksessa olevassa toimintaympäristössä edellyttää kaikkien osallistumista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Meillä ei pitäisi olla taloudellisesti varaa jättää ihmisiä mekaaniseen työhön kuin koneeksi eli toisin sanoen jättää ihmisten aivoja käyttämättä.

Tuottamalla henkilökunnalle turhautumista tai vaalimalla toimintakulttuuria, jossa omien aivojen käyttö ei ole tarpeen, tapamme tuottavan luovuuden ja itseohjautuvuuden. Tällöin mitä todennäköisemmin työntekijät tekevät tulkinnan, että he eivät voi vaikuttaa tai ainakaan se ei kannata.

Tuottavuus romahtaa, kun henkilökunta kokee, että on helpompi tehdä vain sitä mitä joku käskee, kuin ajatella itse.

Kenelläkään ei siis pitäisi olla enää varaa johtaa työtä perinteisesti keskittymällä esimerkiksi töiden jakamiseen ja muuhun hallinnolliseen humppaan.

Lähtökohtana itseohjautuvuudessa on se, että hyväksymme ihmisten luontaisen halun olla näkyvästi olemassa. Työntekijät haluavat oikeasti käyttää omia aivojaan ja vaikuttamistaitojaan työssään.

Mitä itseohjautuvuus sitten on?

Käytännössä itseohjautuvuus tarkoittaa, että

  1. Yksilöt haluavat kehittää omaa ja yhteistä toimintaa valitun strategian mukaisesti. Itseohjautuvuus tarkoittaa sitä, että jos en itse ymmärrä olemassaolevaa tavoitetta tai strategiaa sillä tasolla, että sen pitäisi vaikuttaa jotenkin minun tekemisiini, niin otan siitä selvää ja pyydän yhteistä ajankohtaa, jossa näistä tavoitteista ja niiden mittareista puhutaan yhdessä ja sovitaan yhteisiä askelmerkkejä tavoitteiden saavuttamiselle.
  2. Yksilöt kommunikoivat keskenään työhön liittyvistä asioista ja viestivät tekemisistään ja päätöksistään sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmille. Näin eri tahot ovat tietoisia tulevista tapahtumista tai projektin tilanteesta. Riittävä vuorovaikutus on valmentavan kulttuurin rakentamisen yksi tärkeimmistä käytännöistä. Tieto luo turvallisuutta, ei pelkkää tuskaa. Itseohjautuva asenne on sitä, että minun viestinnälläni on suuri vaikutus, voin edistää ja helpottaa jakamalla oma-aloitteisesti tietoa.
  3. Avoin vuorovaikutus on asiakeskeistä asioihin tarttumista. Avoimuus on kaikkien velvollisuus, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki mahdollinen tieto on jaettavissa. Läpinäkyvä toiminta mahdollistaa LEANmaisen toiminnan, jossa kuka tahansa voi tarttua olemassa olevaan ilmiöön, ongelmaan, haasteeseen, joko edistääkseen asiaa tai tuodakseen korjausehdotuksia. Itseohjautuva asenne on sellainen, että ei ole olemassa ongelmia, joita ei voisi ratkaista.
  4. Valmentaminen kuuluu kaikille. Koko organisaatiossa on ymmärretty, että saumattomalla yhteispelillä vuorovaikutuksesta tulee elävää ja yhdessä menestymisestä syntyy onnellisuutta. Itseohjautuvuus on oman vaikutusvallan ymmärtämistä. Vastuullisuus on sitä, että teemme yhteistä työtä emmekä pelkästään yhteistyötä. Tavoitteemme on yhteisen hyvän kasvattaminen, joten palaamme takaisin tämän listan ensimmäiseen kohtaan.

 

Miten itseohjautuvuutta voi kehittää?

Tutkimusten mukaan itseohjautuvuus näyttää olevan yhteydessä erityisesti henkilön itseluottamukseen ja minäkäsitykseen, jotka aikuisella ovat suhteellisen pysyviä persoonallisuudenpiirteitä. Se on myös vähitellen oppimalla kehittyvä ominaisuus, jonka kehittymistä voidaan valmennuksen avulla tukea. Siksi valmentamisen taidot ovat tärkeitä oppia.

Jos haluat tehdä työntekijöistäsi vieläkin parempia ammattilaisia, niin valmenna heitä. Ole kiinnostunut heidän ajattelustaan ja toiminnastaan ja haasta heitä coachaamalla vieläkin paremmaksi. Silloin rakastat heitä ja teet heistä tähtiä!

 

Valmentava ote aktivoi kokeilemaan

Kun tiimissä aletaan toimia valmentavasti, itseohjautuvuus lisääntyy automaattisesti. Ja toistepäin. Kun ihmiset alkavat ottamaan vastuun omasta mahdollisuudesta vaikuttaa oma-aloitteisesti eli itseohjautuvasti yhteisen tavoitteen suuntaan, niin valmentamisen tavat alkavat kehittyä. Se on väistämätöntä, koska itseohjautuvuus ryhmässä toimii vain valmentavilla vuorovaikutustaidoilla ja -tavoilla.

Valmentaminen on käytännössä sitä, että ollaan kiinnostuneita kollegojen ajattelusta, otetaan kollegoja mukaan yhteiseen tekemiseen sekä sitoudutaan jämäkästi yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Valmentava ote aktivoi yksilöitä ja ryhmiä tekemään älykkäitä kokeiluja sekä oppia niistä. Lopputuloksen leviää kasvun asenne koko organisaatioon. Mutta vain sillä ehdolla, että ihmisillä on riittävä yhteinen ymmärrys yhteisestä tavoitteesta. Jos tavoitteet ovat ristiriitaiset, niin ei synny yhteistä hyvää, vaan jokainen enemmän tai vähemmän alkaa potikaan omaan tai jonkun toisen maaliin eikä kukaan loppupelissä voita.

 

Miksi kokeilut kannattavat?

Kokeiluissa ihmiset saavat aivoistaan enemmän irti. Kun rohkenemme kyseenalaistaa ajatteluamme ja lisäksi uskomme, että ryhmässä on enemmän luovuutta, saamme toinen toistaan parempia kokeiluja aikaiseksi.

Tulevaisuuden menestymiseen tarvitaan siis laadukasta yhteistyötä, jossa tehdään töitä yhteisen tavoitteen eteen ymmärtäen, että tämä on meidän yhteistä työtä, vaikka meillä onkin erilaisia työrooleja sen tekemiseen. Valmentavalla yhteistyöllä saadaan lisäksi jokaisen ihmisen erilaiset vahvuudet käyttöön. Yhteisellä työllä ja yhteistyöllä Minästä tulee ME, ja voimme paremmin.

Lue lisää Valmentavasta johtajuudesta ja kouluttaudu

 

Marjo-Riitta Ristikangas,
Managing Director
marjo-riitta.ristikangas@bomentis.fi
+358 40 5033 046

 

Share Button