Oletko joskus kokenut, että sinua ei arvosteta? Koitko siinä tilanteessa, että voisit itse tehdä asialle jotain?

Huomasin jääväni pohtimaan syvemminkin tätä, koska törmäsin kevään aikana monessa eri organisaatiossa samaan ilmiöön. Siis tilanteeseen missä osa porukasta kokee, että heitä tai heidän osaamistaan ei arvosteta ylimmässä johdossa. Samaan hengen vetoon itse puhuu varsin kovin sanoin joko kollegoistaan, esimiehestään tai ylimmästä johdosta.

”Pysähdy ja arvioi – mikä on totta ja mikä tulkintaa”

Pyysin erästä ryhmää pysähtymään ja arvioimaan omaa puhettaan: ”Ole rehellinen itsellesi ja arvioi puhettasi. Kuinka arvostavasti sinä olet tässä nyt tänä aamuna puhunut tiimistäsi tai ylimmästä johdosta?” Pyysin keskittymään siihen mitä tapahtui, miten itse toimi, mitä tunteita se herätti ja miten arvioi tilannetta näin jälkeenpäin.

Ryhmästä löytyi rohkelikko, joka sanoi ääneen: ”Arvostuksen puutteen tunteeni syntyi tilanteissa, missä koin, että mielipidettäni ei huomioitu. Enhän minä siinä kohtaa myöskään tarkistanut, että olinko ymmärtänyt ylimmän johdon viestin oikein tai että miten he ymmärsivät minun viestini. Näin jälkikäteen on pakko todeta, että en ole ollut ylimmän johdon kanssa ”samassa veneessä”. Huomaan nyt, että olen yrittänyt väkisin seilata omaa reittiäni, enkä ole riittävästi pysähtynyt pohtimaan miten minä auttaisin muutoksen eteenpäin viemisessä. Olen enemmänkin jarruttanut, koska en ole itse hyväksynyt sitä. Tuntuu ikävältä myöntää näin ääneen, että enhän minä ole hoitanut hommaani esimiehenä.”

”Puhu tunteista myös työpaikalla”

Rohkelikon sanat pysäyttivät koko ryhmän ja pystyimme käymään erinomaisen keskustelun. On nimittäin todella harvinaista, että kykee työympäristössä sanomaan ääneen oman keskeneräisyytemme, epävarmuutemme tai tuntemuksemme. Ainakin näissä tapauksissa arvostuksen puutteen tunne johtui arjen tilanteessa tehdystä tulkinnasta, eli siis oli värittynyt.

Tämän jälkeen lähdimme miettimään sitä, että miten itse voisi varmistaa onko arvostusta vai ei. Ryhmä listasi itselleen kolme hyvää neuvoa:

  1. Löydä itsestäsi rohkeutta nostaa kissa pöydälle.
  2. Kerro, että kun toinen toimi miten toimi, tuli itselle tunne, että toinen ei arvosta.
  3. Ole valmis kuuntelemaan mitä toinen on toiminnallaan tai sanomisillaan tarkoittanut.

”Arvostetuksi tulemisen tunne on perustarve”

Arvostetuksi tulemisen tunne on ihmisen perustarve, eli tarve kokea olevansa merkityksellinen osa joukkoa – siis osaaja, jonka ammattitaitoa arvostetaan ja kaivataan.  Arvostuksen tunne on yksi tärkeimmistä työyhteisön menestystekijöistä. Sillä se synnyttää luottamusta, joka puolestaan johtaa tiimin tai organisaation pitkän aikavälin tavoitteisiin sitoutumiseen. Luottamus puolestaan synnyttää ilmapiirin, jossa työntekijä haluaa tehdä kaikkensa, jotta organisaatio menestyisi.

”Konflikti voi lisätä luottamusta”

Tämän ryhmän keskinäinen luottamus vahvistui, kun pystyimme puhumaan ”ei niin kivoista ” tuntemuksista ja niihin johtaneista asioita ääneen rakentaen yhteistä ymmärrystä tapahtuneesta ja tapahtumien synnyttämistä tulkinnoista. Konfliktien käsittelyä voi siis opetella tietoisesti nostamalla kissat pöydälle, tutkimalla omia motiivejaan sekä tunnekaappauksiin johtaneita tilanteita. Jos kaipaat apua tähän, tiedät mistä meidät löytää;)

Näytä useammin, että arvostat toista ja myös kasvata rohkeutta ottaa ei niin kivoja asioita puheeksi!

Marjut Alatalo, Executive Coach

Marjut Alatalo
Executive coach
040 5033 472

Katso myös Maijan tarina siitä, miten luottamus kasvoi ja myös, miten se romuttui täysin!

Share Button