Huomasin keväällä 2013 kaipaavani uusia haasteita. Jostain löysin rohkeutta kertoa sen myös esimiehilleni. Puhuimme siitä yhdessä. Minulla ei ollut mitään tietoa seuraavasta työpaikastani.
Päätin ottaa hetkeksi aikaa omalle itselleni ja luotin siihen, että heti kun haluan töihin, pääsen. Luotin omaan osaamiseeni ja siihen, että kyllä kaikki järjestyy. Kesä kului nopeasti. Oli aikaa nähdä ystäviä ja tehdä mitä halusin: tapetoida ja maalata seiniä, sisustaa. Kun oma koti sitten alkoi vaikuttaa valmiilta, tunsin olevani valmis tekemään taas töitä.
Aloitin työnhaun innoissani siitä, etten tiennyt minne päätyisin. Pidin kirjaa excelissä hakemistani paikoista ja kävin haastatteluissa. Laskin, että noin kymmenen lähetettyä hakemusta vastasi kohdallani yhtä tai kahta haastattelua. Kun sitten yhtenä päivänä katsoin exceliäni, tajusin hakeneeni yli 80 paikkaa ja juosseeni yli kymmenessä haastattelussa. Iski pieni epävarmuus, miksen kelpaa mihinkään? Enkö olekaan niin hyvä kuin luulen? Mikä minussa on vikana? Kehittävää palautettahan työhaastatteluista ei oikein saa. Monesti kuulin vain, että ei minussa mitään vikaa ole, en vain ole juuri se etsitty henkilö tähän tehtävään. Muistan, kuinka joidenkin haastattelujen jälkeen tiesin heti mokanneeni. Olin epävarmuuttani selitellyt jotain aivan kummalista.
Noin kuukausi ennen kuin vihdoin työllistyin, sain itsevarmuuteni takaisin. Yksinkertaisesti lopetin itseni epäilemisen. Tämä johtui kahdesta asiasta: ensiksi siitä, että myös avopuolisoni on aktiivinen työnhakija, joten hokemalla hänelle, että kaikki järjestyy ja töitä vielä ilmaantuu, taisin osittain aivopestä samalla itseäni. Toiseksi bomentislaisista. Ei sitä voi unohtaa kuinka koko joukko ihmisiä BoMentiksessa pitivät minua superhyvänä talous- ja toimistotyöntekijänä. Erityisesti mieleeni jäi Jukka Sundbergin kommentti, hän sanoi näkevänsä minut helposti suuren yrityksen talousjohtajana.
Minusta on siis mihin vain!
Iso kiitos siis BoMentikselle ja Coaching Houselle. Sen lisäksi, että näitte vielä tradenomiksi opiskelevassa nuoressa naisessa potentiaalia, tarjositte aivan mahtavan yrityksen ja yhteisön minulle oppia ja kasvaa ihmisenä. Valmentava ote on todellisuutta.
Moona Nikander
Valmentava johtajuus on kokonaisvaltainen tapa olla, vaikuttaa toisiin ja tulla vaikutetuksi.
Se on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistoimintaa, jossa yksilöiden potentiaali vapautuu ryhmän ja organisaation käyttöön.
Ryhmän potentiaali tukee vastavuoroisesti yksilöiden voimaantumista.
Valmentava johtajuus perustuu luottamukseen ja se kuuluu kaikille.