Harrastan tarinateatteria. Siinä näyttelijät improvisoivat katsojien tunnelmia ja tarinoita. Oman kokemuksen näkeminen näyttämöllä rikastaa, ravitsee ja oivalluttaa.

Tarinateatterissa näyttelijän tärkein ohje on yksinkertainen: Sano kyllä toisen impulsseille. Kun toinen ryhtyy koiraksi, minä suostun sen emännäksi. Tai kun hän ryhtyy emännäksi, minä menen piskiksi. ”Kyllä” ei tarkoita, että luovun tahdostani, aloitteellisuudestani tai luovuudestani. Se tarkoittaa, että suostun yhteistyöhön toisen kanssa hänen lähtökohdastaan käsin.

Työyhteisössä ”kyllä” on ensimmäinen askel kohti ryhmän potentiaalin käyttöönottoa.

Mitä useammin vastaamme toisillemme ”kyllä”, sitä enemmän vahvistamme ryhmässä olevaa myönteistä. Sitä enemmän löydämme toisistamme asioita, joista pidämme, ja sitä enemmän opimme sietämään toistemme erilaisuutta. Sitä enemmän saamme energiaa, innostusta ja hyvää fiilistä. Ja sitä turvallisemmin voimme tarpeen tullen myös kyseenalaistaa ja olla kriittisiä.

Tämä kaikki vahvistaa luottamustamme ryhmään ja kutsuu meitä kasvamaan – yksin ja yhdessä. Silloin ryhmä puhkeaa kukkaan.

Share Button