Havahduin tämän kysymyksen äärelle erään johtoryhmän kanssa. Muutosmatkaa oli kuljettu jo jonkin aikaa, ja yksittäiset johtoryhmän jäsenet olivat kokeneet kaikki mahdolliset muutokseen liittyvät tunteet: innostuksen, ilon, onnistumisen, pettymyksen, hämmennyksen, harmistumisen, turhautumisen, pelon ja jopa vihan. Kuitenkin kaikki se mistä tämä ryhmä puhui keskenään, oli täyttä asiaa. Kukaan ei maininnut sanallakaan toiselle omaa tai tiiminsä epävarmuutta, siitä mikä mietitytti, tai missä koki suurta onnistumisen tunnetta. 

Mitä on tunneäly?

Tunneäly on kykyä tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa. Omaa kyvykkyyttään, tunneälynsä tasoa, voi arvioida esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla. Mikäli keksit vähintään kaksi keinoa per kysymys, olet todennäköisesti jo varsin tietoinen tunneälyn voimasta ja osaat hyödyntää sitä arjessa. 

  • Miten tiedostaa omat ja toisten tunteet?
  • Miten ilmaista tunteita työympäristössä?
  • Miten ymmärtää ja vieläpä selittää tunteita järkiperäisesti?
  • Miten säädellä ja hallita tunteita?
  • Miten helpottaa tunteiden käsittelyä ja niiden hyväksymistä?

Mietimme mennyttä aikaa ja pyysin heitä kutakin kirjaamaan merkittävimmät onnistumiset sekä eniten harmittaneet kohdat tästä matkasta ylös. Huomasimme nopeasti, että kaikki ne asiat mistä jokainen yksilö oli turhautunut tai harmistunut, olivat kaikilla identtiset. Jokainen oli yksilönä ne tunnistanut, mutta ei ollut nostanut tätä esiin yhdessäkään johtoryhmän palaverissa. Puhuimme paljon siitä, mitä olisi tapahtunut, jos joku olisi tuonut havaintonsa tai turhautumisensa esiin sen ensimmäisen kerran huomattuaan. 

Lopputulemana totesimme, että oma tunne tai havainto arjesta, on usein ensimmäinen merkki siitä, että kaikki ei tule menemään kuten oli ajateltu. Tarttumalla näihin hiljaisiin signaaleihin ja tuomalla sen koko johtoryhmän mietintään, voimme yhdistää ajatuksemme, kokemuksemme ja todennäköisesti saada kiinni jostain aidosta ilmiöstä, mitä organisaatiossa juuri nyt tapahtuu. Näin toimien voidaan nopeuttaa muutosta, kun organisaatiota puhututtaviin yksityiskohtiin, heränneisiin tunteisiin tai vaikkapa väärinkäsityksiin päästään nopeasti kiinni.

Pysähtymisen taito aktivoi myös tunneälyä

Tunneälyn käyttäminen johtoryhmätyöskentelyssä vaatii yleensä pysähtymistä asian äärelle. En ole vielä törmännyt johtoryhmään, jossa tämä taito olisi jokapäiväisessä työskentelyssä läsnä. Taitoa voi kuitenkin harjoitella ja siitä on suunnatonta hyötyä koko organisaation menestymiselle. Johtajuuteen ei opita koulun penkillä tai ulkoa opettelemalla, vaan siihen pitää kasvaa. Pelkkä tieto ja tekniset taidot eivät tee kenestäkään johtajaa, vaan hänen pitää pystyä omaksumaan ja sisäistämään oppimansa asiat sekä laittaa ne käytäntöön. Käytäntöön vientiin tarvitaan tunneälyä, sillä suuri osa johtamistaidosta liittyy ihmisen kykyyn hallita omia tunteitaan ja tekojaan sekä suhteitaan työtovereihinsa.

Hidas ja nopea ajattelu

Nobelisti Kahneman on jakanut ajattelumme kahteen erilaiseen systeemiin. 

Systeemi 1, eli gepardi, nopea ajattelu. Gepardin toiminta on automaattista ja osa tärkeää selviytymisprosessia. Nopeudessaan ja pinnallisuudessaan siinä on omat hyvät ja huonot puolensa. Heikkoutena taipuvaisuus virheisiin ja vahvuutena luovuus. Systeemi 2, eli pöllö, on erikseen käynnistettävä looginen mieli. Sen käyttäminen vaatii pysähtymistä ja energiaa. Ihminen on taipuvainen laiskuuteen ja liialliseen itsevarmuuteen, eli luotamme liiaksi systeemi ykköseen. 

Ajattelu, nopeasti ja hitaasti (engl. Thinking, Fast and Slow) on psykologi Daniel Kahnemannin vuonna 2011 ilmestynyt kirja. Teoksen on suomentanut Kimmo Pietiläinen ja julkaissut suomeksi Terra Cognita vuonna 2012.

Tunteva johtoryhmä

Johtoryhmästä tähtijoukkueeksi kirjassa Vesa Ristikangas ja Tapani Rinne kuvaavat mm. ajattelevaa, tuntevaa ja valmentavaa johtoryhmää. Heidän sanojaan lainaten: Tähtijoukkueen matkalla törmätään myös ikäviin asioihin ja kielteisin tunteisiin, ja niinpä onnistumisen fokukseen nousee erityisesti tunneprosessien hallinta.” Tie tähtiin on pitkä yksin.  

Tunnista tunneprosessit (Ristikangas & Rinne 2014, s. 262-263): 

  1. Ihmiset elävät jatkuvissa tunneprosesseissa. Ihmiset reagoivat muutoksiin ja odotusten vastaisin yllätyksiin tunteilla ja niiden läpikäyminen vie aina aikaa.
  2. Tunneprosessien työstäminen vaikuttaa myönteisesti. Kun tunteita puetaan sanoiksi, lyhytkin keskustelu auttaa pääsemään asiatasolla eteenpäin.
  3. Omien tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja hyväksyminen parantavat ajattelukykyä.
  4. Tunneilmiöt ovat organisaatiosysteemin ja -kulttuurin ilmiöitä. Tunteiden tarttuminen on laumaeläinten ominaisuus.

 

Lisämateriaaleja:

Lataa tästä Tunteva johtoryhmä -osio Vesan ja Tapanin kirjasta >Lataa tästä Tunnista omat tunteesi -osiota Marjo-Riitan ja Lenin kirjasta >
Lataa tästä Ihmissuhteiden syvyys -kaaviokuva, Marjo-Riitan ja Vesan kirjasta Valmentava johtajuus >

 

Share Button