Vähemmän palavereja, enemmän ja parempaa yhteistyötä – viisi keinoa uudistaa arjen tekemistä
Blogit
Uuden tiimin jäsenet olivat turhautuneita yhteistyöhön. Asiat jumittivat ja kommunikaatio katkesi helposti. Tiimin esihenkilö sai suoran toiveen: “Meidän tulee parantaa tiimin yhteistyötä, mutta yhtään uutta palaveria ei saa tulla!” Kuulostaa dilemmalta: miten lisätä yhteistyötä lisäämättä kohtaamisia eli palavereita?
Kalenterit täyttyvät palavereista, tätä tarinaa olemme kuulleet usein. Palaverit ovat tärkeitä tiedon jakamisen ja päätöksenteon foorumeita, mutta niiden määrä ja laatu kuormittavat sekä esihenkilöitä että tiimiläisiä.
Tuhannen taalan kysymys kuuluu: miten vahvistaa yhteistyötä ilman, että lisätään uusia kokouksia?
Yhteistyö helpottuu, kun kaikki tietävät, mitä ollaan tekemässä ja kuka vastaa mistäkin. Kun tavoitteet, aikataulut ja vastuut ovat helposti saatavilla esimerkiksi yhteisellä digitaalisella seinällä, vähenee tarve kokoontua erikseen sopimaan samoista asioista. Selkeys vähentää turhia tarkistuksia ja vahvistaa luottamusta.
Tiimin maamerkkikeskustelut ovat hyvä tapa käydä läpi perusrakenteisiin liittyviä näkökulmia. Eri vaiheissa olevilla tiimeillä on erilaiset tarpeet näihin keskusteluihin. Esimerkiksi eräs tiimi huomasi, että viikoittaiset check-init keskittyivät aina samoihin pieniin ongelmiin, eikä strateginen työ edennyt. Maamerkkikeskustelussa he merkitsivät kalenteriin keskeiset tavoitteet ja roolit ja sopivat, mitä asioita kuka seuraa – ja jo seuraavan kuukauden aikana tiimi pystyi tekemään päätöksiä nopeammin ilman lisäpalavereita.
Jos et tiedä, mistä lähteä liikkeelle, kysy tiimiltä: “Mistä meidän olisi hyvä keskustella, että yhteistyö paranee?
Ilman palavereja yhteistyö onnistuu vain, jos tieto liikkuu. Esihenkilön tehtävä on näyttää esimerkkiä: jakaa tietoa avoimesti, kannustaa kysymään ja palkita aloitteellisuutta. Kun tiimiläiset tietävät, että heidän panoksensa huomataan myös ilman virallista kokousta, motivaatio osallistua kasvaa.
Lue myös: Miksi osa tiimeistä kukoistaa, ja toiset kaatuvat työkuormaan?
Kaikkea ei tarvitse kierrättää esihenkilön kautta. Kun tiimillä on matalan kynnyksen kanavia kysymyksille ja ideoille, syntyy luontevaa yhteistyötä arjessa. Tämä voi olla esimerkiksi viikkokohtainen keskusteluketju, johon jokainen voi tuoda havaintoja, tai jaettu ideapankki, jota kaikki voivat täydentää.
Yhteistyö ei vaadi aina samanaikaista läsnäoloa. Digitaaliset työkalut, kuten jaetut dokumentit, projektinhallintajärjestelmät tai keskustelukanavat, mahdollistavat jatkuvan vuoropuhelun ilman, että kaikki istuvat samassa palaverissa. Tämä lisää joustavuutta: jokainen voi osallistua silloin, kun se sopii omaan aikatauluun.
Yhteistyötä voi vahvistaa myös pienillä rutiineilla. Esimerkiksi nopea viikkopäivitys jaetulla kanavalla, jossa jokainen tiimi kertoo “mistä olemme juuri nyt innostuneita ja missä kaipaamme apua”, voi korvata monia kokouksia. Näin kaikki pysyvät ajan tasalla ilman raskasta kalenterikuormaa.
Yhteistyön lisääminen ei tarkoita lisää palavereja – päinvastoin, parhaimmillaan se vapauttaa aikaa varsinaiseen työhön. Kun tavoitteet ja roolit ovat selkeitä, digitaaliset välineet käytössä ja kulttuuri tukee avoimuutta, yhteistyö tapahtuu luontevasti arjessa.
Esihenkilöiden ja johdon roolina on luoda puitteet, joissa ihmiset voivat olla yhteydessä toisiinsa silloin, kun se on heille luontevinta – ei ainoastaan kalenterikutsun perusteella.
Dynaaminen fasilitointi sopii käytännön läheisten asioiden käsittelyyn. Dynaaminen fasilitointi sopii erityisesti silloin, kun ryhmällä on moniuloitteinen tilanne tai asia ratkaistavanaan, asia jakaa mielipiteitä tai herättää tunteita.