Kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia, jotta voi vetää samaan suuntaan. Tarvitaan vain yhteinen kieli erilaisuudesta. Meillä kaikilla on sisäinen kartta, mutta harvoin saamme siihen käyttöohjeet.
Olemme kaikki yksilöitä, mutta se ei aina näy positiivisesti tiimikulttuurissa. Jos erilaisuutta ei johdeta, niin se synnyttää ongelmia. Yritämme puskea omia ajatuksia omalla tavallamme, ja emme ymmärrä, miksi toinen tekee niin. Entä jos avain ei olekaan tehokkaammassa työskentelyssä, vaan syvemmässä ymmärryksessä ja kunnoituksesta toisen erilaisuutta kohtaan?
Tiimi koostuu asiantuntijoista, joilla on vahva koulutustausta ja korkea osaamisen taso. Palavereissa kuitenkin vain osa tiimistä osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Kyse ei ole siitä, että joku on hiljainen tai välinpitämätön, vaan siitä, miten erilaiset persoonallisuudet vaikuttavat tapaan osallistua keskusteluun.
Professional Systemic Business Coach® –koulutusohjelmamme tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden ammatticoachille haastaa itseään kasvuun alan edelläkävijöiden kanssa, inspiroivassa ilmapiirissä. Executive Coach ja kouluttaja Vesa Ristikangas kertoo videolla lisää.
Ammattinäyttelijä ja esiintymis- ja viestintävalmentaja Tommi Rantamäki kertoo videolla, mikä saa johtajan esiintymisen erottautumaan.
Luovalla alalla puhutaan paljon ideoista, strategiasta ja konsepteista. Harvemmin pysähdytään kysymään: miten tiimimme todella toimii? Jäin tätä oikein miettimään, muistelin entisiä tiimejäni ja ajattelin ”kunpa olisin tämän kaiken tiennyt”, kun vielä toimin tiiminvetäjänä luovalla alalla.
Kun tarkastelemme tiimien toimintaa riittävän läheltä, yksi havainto nousee esiin yhä uudelleen: ennen kuin tiimi analysoi, suunnittelee tai päättää, se tuntee.
Kun tutustuin fasilitointi-kirjoihin, ajattelin: mikä tämän helpompaa! Ei tarvitse ”osata mitään”, kunhan jututtaa ihmisiä ja vie keskustelua eteenpäin. Ajatteluni perustui hyvinkin tiukasti istuvaan asiantuntijaroolini ajatteluun: asiantuntija tietää substanssista, kyseisestä asiasta, hyvin paljon.
Valmentava johtamisajattelu on yhä useamman organisaation ohjenuora. Kokemuksemme mukaan moni kuvittelee toimivan valmentavasti, mutta todellisuudessa näin ei tapahdu. Eletään mutu-tuntumalla, ei faktojen pohjalta. Ja juuri siksi tarvitaan arviointimittari, joka kertoo, missä valmentavan johtamisen taso organisaatiossa menee.
Esiintymistaito ei ole enää vain “hyvä lisä” johtajalle – se on keskeinen osa vaikuttavaa johtamista. Organisaatiot toimivat yhä nopeammin, tiimit ovat hajautuneita ja muutokset jatkuvia. Siksi johtajan viestintä ei voi olla sattumanvaraista.
Johdon valmentaja Hannele Haapio kertoo, miten johtamista oikeasti muutetaan – ei silottelemalla todellisuutta, vaan tekemällä kipupisteet näkyviksi.
Valmentamalla mielenrauhaa ei anneta eikä opeteta suoraan. Mielenrauha syntyy valmentamisen sivutuotteena, kun ihminen alkaa kokea sisäistä toimijuutta, selkeyttä ja turvaa. Avaan tätä teemaa väitelauseina valmentavan otteen, psykologian ja hermoston toiminnan näkökulmista.
Hyvää joulua! Huipennamme sosiaalisessa mediassa tänä vuonna jakamamme joulukalenterin joulupukin coachaushetkeen. Lahjatuotanto on käynyt viime aikana kuumana, jo ties monetta kertaa. Mihin kysymyksiin joulupukki haluaa löytää tässä kohtaa prosessia vastauksen. Arvaatko?
Prosessimokat eivät ole yksilön epäonnistumisia – ne ovat tiimin yhteinen mahdollisuus kehittää arjen tekemistä. Kollegan rooli on paitsi tukea, myös yhdessä rakentaa systemaattisempaa kulttuuria.
Tietoisuus- ja läsnäolon taidot (eli mindfulness-taidot) ovat johtamistyössä erittäin tärkeitä niin johtajilla, esihenkilöillä kuin projektipäälliköillä – mutta myös jokaisella työntekijällä, koska jokainen ihminen johtaa toista ihmistä omalla toiminnallaan. Johtaminen on puhtaamillaan vuoroon vaikuttamista, jossa luodaan yhteistä ymmärrystä siitä, mihin mennään ja millä tavalla sinne mennään. Tiedosta sinäkin se, että johdat koko ajan toisia ihmisiä omalla tavallasi!
Haluatko onnellisen elämän? Haluatko, että ensi vuosi on parempi kuin edelliset? Tarvitsetko jotain elämääsi, jotta voisit olla parempi ihminen itsellesi ja lähimmäisillesi? Jos vastaat joihinkin kyllä, niin tarjoamme sinulle 23 voimallista kysymyskokonaisuutta, jotka sinun olisi kysyttävä itseltäsi näin uuden vuoden kynnyksellä.
Kiireinen johtaja ei pysähdy siksi, että me pyydämme. Hän pysähtyy, koska hän oivaltaa jotain, mikä vie hänen työtään helpompaan suuntaan. Johtajilla ei ole aikaa hukattavaksi, ja siksi pysähtymisen täytyy tuntua voimalta, ei velvollisuudelta.
Resilienssi on organisaation kyky säilyttää suuntansa ja toimintakykynsä vaikeuksien, muutoksen ja epävarmuuden keskellä – ja jopa vahvistua niissä. Johdon ja johtoryhmän kannattaa ottaa agendalle resilienssin tarkastelu ja arviointi.
Ihmiset, jotka tekevät intensiivistä ihmisten kohtaamistyötä, usein unohtavat oman työhyvinvointinsa. Se on nurinkurista, koska kun kohtaamme ihmisen haavoittuvaisimmillaan, tarvitsemme erityisen paljon jaksamisen resursseja. Kun kannamme vastuuta ihmisen hyvinvoinnista, tarvitsemme itse työhyvinvointia. Siksi kysymys ei ole enää siitä, tarvitaanko hyvinvointia tukevaa työyhteisöä – vaan siitä, miten se rakennetaan niin, että se kantaa myös kiireessä ja kuormituksessa.
Muutosjohtaminen on tänä päivänä arkea lähes jokaisessa organisaatiossa. Teknologinen kehitys, toimintaympäristön epävarmuus ja jatkuvasti muuttuvat odotukset vaativat kykyä uudistua. Mutta miten varmistaa, että muutos todella toteutuu ja juurtuu?
