Minä fasilitaattorina | BoMentis Coaching House

Minä fasilitaattorina

Blogit

Kun tutustuin fasilitointi-kirjoihin, ajattelin: mikä tämän helpompaa! Ei tarvitse ”osata mitään”, kunhan jututtaa ihmisiä ja vie keskustelua eteenpäin. Ajatteluni perustui hyvinkin tiukasti istuvaan asiantuntijaroolini ajatteluun: asiantuntija tietää substanssista, kyseisestä asiasta, hyvin paljon. Ja kun ei tarvitse substanssiosaamista, sen täytyy olla helppoa.

Näin ajattelin, ja kuinka väärässä olinkaan.

Fasilitaattorina sinun ei tarvitse periaatteessa tietää keskustelun sisällöstä mitään. Sen sijaan sinun tulee olla ryhmäprosessin ja erilaisten menetelmien taitaja – ryhmäprosessien asiantuntija. Tämä tekee fasilitoinnista vaikeaa. Kuka tahansa, joka on ollut ryhmätyössä mukana, tai on ohjannut suurempaa joukkoa ihmisiä, tietää, että koskaan ei voi tietää varmasti etukäteen mitä tapahtuu. Jokaisessa ryhmässä ja jokainen fasilitointitilanne sisältää omat haasteensa. Fasilitoinnissa hyötyä on siitä, että tuntee menetelmiä, mutta menetelmien tunteminen ei takaa onnistunutta keskustelua. Toisin kuin asia-asiantuntija, fasilitoija on joka kerta uuden edessä.

Mikä toimi edellisellä kerralla, ei toimi välttämättä nyt.

Olen saanut kokea tämän omakohtaisesti. Esimerkiksi silloin, kun fasilitoin useaa samankaltaista ryhmää (sama ammatti, sama aihe) saman päivän aikana. Olin suunnitellut tilaisuudet tarkasti ja hyvin samankaltaisiksi. Siitä huolimatta jokaisessa ryhmässä päädyttiin erilaisiin lopputuloksiin ja täysin erilaisiin keskusteluihin. Vaikeimmat hetket minulle fasilitaattorina olivat ne, kun suunnittelemani toiminta ei tuottanutkaan uutta ajattelua ryhmässä.

Jouduin toteamaan, että näissä hetkissä uusien lähestymistapojen tai kysymysten tuottaminen vaatii ryhmän ja tilanteen lukutaitoa sekä improvisaatiota.

Tässä seitsemän tärkeintä oppiani:

  • Oma virittäytyminen – Valmistaudu riittävästi.
  • Avaus – Varmista yhteinen ymmärrys tavoitteesta.
  • Ryhmän virittäminen – Varmista liittyminen toisiin ja asiaan.
  • Toiminta – Varmista avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Huolehdi, että kaikki eriävät mielipiteet ja ajatukset tulevat näkyviin ja käsiteltyä saman arvoisina. Valmistaudu improvisoimaan, sillä kaikki ei mene kuten suunnittelit.
  • Konkretia – Ohjaa sitoutumaan ja toimintaan. Varmista seuraavat askeleet niin yksilöille kuin ryhmälle.
  • Opit ja oivallukset – Varmista osallistujien reflektointi. Mitä opin tai oivalsin tästä? Näin saat tärkeät asiat ja mahdolliset uudet kysymykset esiin luontevasti.
  • Lopetus – Suuntaa tulevaan kertomalla miten prosessi jatkuu ja mitä päätimme tehdä.

Vaikka fasilitoidessa jokainen tilanne on erilainen, tietyt perusrakenteet mahdollistavat onnistumisen. Näiden rakenteiden ymmärtäminen ja tunnistaminen tuovat fasilitointiin sitä olettamaani helppoutta. Rauhallinen tila on toki tärkeä aivotyön kannalta. Mutta sekä minun itseni fasilitaattorina, että ryhmän virittäminen toisiinsa ja tilanteeseen ovat ehdottomat edellytykset yhdessä onnistumiselle. Arvioidessani omia metsään menneitä fasilitointitilaisuuksia, jouduin toteamaan, että en ollut tarpeeksi hyvin valmistautunut tuleviin yllätyksiin.

Toinen iso oppini oli, että systeemisellä fasilitaattorilla on monta roolia ja on muistettava, että fasilitaattorin rooli on eri kuin keskustelijan rooli. Fasilitaattorin tärkein tehtävä on kasvattaa ryhmän kyvykkyyttä viedä käsiteltävää asiaa kohti tavoitetta. Erityisen haastavaa fasilitaattorin roolissa pysyminen onkin tuttujen työkavereiden kesken tai itselle rakkaiden asioiden ympärillä.

Lue lisää systeemisestä fasilitoinnista täällä.

Ota yhteyttä!

Ota yhteyttä

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Tietosuojaseloste