Oletko pysähtynyt miettimään, kuinka toimiva teidän johtoryhmänne on? Jos haluat tarkistaa toimivan johtoryhmän keskeiset elementit, kuuntele johdon valmentajamme, kauppatieteiden tohtori (KTT) Hannele Haapion vinkit podcastistamme!
Tuoreessa podcastissa Johdon valmentaja Hannele Haapio jakaa vinkkejä, miten johtoryhmä voi toimia strategisesti tehokkaasti.
Tässä BoMentis Podcastin jaksossa Johdon valmentaja Hannele Haapio pohtii odotusten johtamisen hyötyjä ja käytännön tapoja.
Johtamiselta odotetaan sitä, että se tukisi sekä omaa ja yhteistä työhyvinvointia että yksilöllistä kehittymistä omassa työroolissa. Koetko, että sinulta odotetaan liikaa? Pystytkö enää tarjoamaan johdettavillesi sitä, mitä he sinulta tarvitsevat?
Taloustieteen nobelisti Daniel Kahneman on koonnut mielenkiintoisia havaintoja ihmisen käyttäytymisestä ja loogisen järkevästä päätöksenteosta.
Valtasyyhy on harmillinen kaiken tasoisten johtoryhmien tauti. Se esiintyy yksittäisissä johtoryhmäläisissä ja nakertaa erittäin tehokkaasti ryhmän toimintakykyä. Jos valtasyyhyyn ei puututa, ryhmä lamaantuu. Yhteistyötä ei ole mahdollista rakentaa, jos valtasyyhyn annetaan tappaa luottamuksen. Koko johtoryhmä kärsii.
”Ei minun tarvitse tehdä yhteistyötä kenenkään kanssa” oli johtoryhmäläisen kommentti eräässä johtoryhmävalmennuksessa. Se pysäytti. Monessa johtoryhmässä on jäseniä, jotka ovat unohtaneet kaikkein tärkeimmän – yhteistyön merkityksen.
Yksi perinteisesti johtajissa arvostettu piirre on oman alan syväosaaminen, mutta kuten moni tietää, se voi muodostua myös ansaksi. Tässä blogissa käsittelen lisäksi viittä muutakin sudenkuoppaa, jotka nousevat usein esille sparraillessani johtamisroolissa toimivien kanssa.
Johtoryhmän kokoukset ovat usein teknisiä ja passiivisia yksilösuoritteita. Huomio on peruutuspeilissä. Jäädään junnaamaan pieniin yksityiskohtiin. Tästä seuraa turhaa energiapäästöä. Joka kerta, kun johtoryhmän kokous päättyy, energiataso on alempi kuin kokouksen alkaessa.
Yleinen ymmärrys lienee, että johtoryhmän päätarkoituksena on johtaa liiketoimintaa ja samalla kasvattaa yrityksen arvoa. Arki näyttäytyy kuitenkin kovin monimutkaiselta. Kohtaamme erilaisia johtoryhmiä viikoittain. Se mihin johtoryhmät keskittyvät vaihtelee melkoisesti.
Johdon valmentajamme Vesa Ristikangas vierailee OK5 yhteyden ytimessä -podcastissa. Jaksossa tutkitaan valmentavaa johtamista erityisesti tiimien yhteyden ja työelämän kehittämisen näkökulmasta.
Jokainen meistä on oman maailmankaikkeutensa keskipiste. Ainoa kokemus, jonka voimme koskaan todella kokea, 100% ja täysin, on omamme; ainoat silmät, joiden kautta sinä voit katsoa tätä elämää, ovat sinun.
Tuoreessa podcastissamme Kia Koski ja Executive coach Hannele Haapio keskustelevat siitä, että mitä valmentava johtajuus ja valmentava ote on arjen työyhteisössä.
Kuin usein pysähdytte pohtimaan, kuinka hyvin teillä hyödynnetään teknisillä järjestelmillä kerättyä palautetta? Oman kokemuksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme opittu paljon ja tällä hetkellä niitä osataan käsitellä jo monessa paikassa fiksusti – yhdessä!
Luovat ihmiset eivät varsinaiset tee mitään ihmeellistä – tietoisesti. He vain huomaavat jotain. Ja vähän ajan päästä näistä huomioista tulee heille itsestään selvää ja huomiot sotkeutuvat toisiinsa.
Oma käsitykseni ja kokemukseni hyvästä tiimityöstä on kokenut systeemisyyden hahmottamisen myötä jättimäisen harppauksen, sillä olenhan yksinyrittäjyys-taustani vuoksi tehnyt hyvin paljon ”yksin puurrettavaa” työtä ja jopa liiaksi tottunut katsomaan vain sitä, mitä edessäni on nyt, miettimättä sen enempää. Mutta kun systeemisyyden oikein ymmärtää, niin sitä alkaa löytämään ihan joka hetkestä, työstä ja projektista jne eli oma työarki alkaa helpottumaan.
On tärkeää ymmärtää, että olemme ihmisinä erilaisia ja eri elämäntilanteessa, ja että me innostumme eri asioista. Oppikaamme arvostamaan yksilöllisiä eroavaisuuksiamme!
Johtamisen ja työyhteisöjen kehittäjänä kohtaan lähes päivittäin tilanteita, joissa keskustelun osapuolet alkavat nokitella, selitellä tai puolustella omia tekemisiään. Suu ei pysy kiinni, vaan tilanteessa on pakko kommentoida ja saada sanottua oma tärkeäksi koettu viesti. Miksi kannattaisi välillä pitää suu vaan kiinni?
Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tai yhteisön tärkein voimavara. Varsinkin henkilöstön osaaminen, motivaatio ja vireystila vaikuttavat suoraan organisaation tuloksentekokykyyn. Työhyvinvoinnin myytinmurtajat –seminaarissa alustajat nostivat esiin monia hyviä asioita: etätyöpäiviä, arvostavaa organisaatiokulttuuria, tekemisen meininkiä, uudistumista...
Monelle johtajalle säännöllinen pysähtyminen oman hyvinvoinnin ja voimavarojen tarkasteluun vaikuttaa olevan yllättävän harvinaista. Ainakin itselleen ominaisten hälytysmerkkien tunnistaminen ja kuunteleminen tulisi mielestäni olla johtamisvastuussa olevien viikko-ohjelmassa.
