Miksi yritykset panostavat johtamiseen? Entä miksi johtamiseen panostaminen juuri nyt olisi erityisen tärkeää? Lindström Oy:n Senior Vice President Jari Vihervuori kirjoittaa johtamisen systemaattisen ja pitkäjänteisen kehittämisen merkityksestä BoMentiksen vieraskynässä. Jari myös paljastaa, mikä on ollut hänelle erityisen tärkeä oppi.
Niin ylimmän johdon, HR:n kuin esihenkilöidenkin suusta kuulee usein sanonnan: mä olen aika yksin tämän kanssa! Sen ei tarvitse olla, jos on löytänyt vierelleen edes yhden hyvän kumppanin - ystävän.
Vahva siirtyminen etätöihin on tuonut asiantuntijatyöhön ja sen eri osa-alueiden johtamiseen ainakin itselleni uusia ilmiöitä. Asiantuntijatyön johtaminen on perinteisesti omalta kohdaltani sujunut tuloksia seuraten ja johdettavien kanssa arkikeskusteluita käyden.
Tammikuun podcastissä Anna Lönnrothin vieraana on Akseli Huhtanen, Fitech verkoston oppimisen muotoilija. Anna ja Akseli keskustelevat mm. siitä, mitä oppiminen on, mikä mahdollistaa yhdessä oppimisen ja mitkä ovat tulevaisuuden oppimisen trendit.
Verho laskeutui koko maailman ylle maaliskuussa. Mitä tapahtuu viikon päästä? Näinä pandemia-aikoina se, mitä tapahtuu viikon päästä on kenties mahdoton kysymys, koska emme edes tiedä mitä tapahtuu huomenna. Maailma on tähänkin asti ollut epävarmuuksia täynnä, mutta tänä vuonna olemme hypänneet uudelle tasolle epävarmuuden ajassa.
Tässä jaksossa BoMentiksen valmentajat Marjo-Riitta Ristikangas ja Vesa Ristikangas keskustelevat ilmiöstä, jossa johtoryhmän tai tiimin jäsenet leikkivät, että kaikki on hyvin. Vastalääke leikkimiseen on löytyy johtoryhmän yhteisestä taidosta, konfliktikompetenssista. Miten siis käytännössä johtoryhmä voisi vahvistaa konfliktikompetenssia?
Olen huomannut, että lähes poikkeuksetta johtoryhmissä arvostetaan edelleen syvää asiantuntemusta ja nimenomaan yksittäisen johtoryhmäläisen asiantuntemusta. Onko se ongelma, vai hyve?
Tässä jaksossa BoMentiksen valmentajat Anna ja Peter keskustelevat muun muassa siitä, mitkä ovat huipputiimin tunnuspiirteet ja mitä huipputiimin kehittäminen vaatii.
Kysytkö koskaan itseltäsi seuraavia kysymyksiä: Mikä on johtoryhmämme olemassaolon tarkoitus? Mitähän mahtaisi tapahtua, jos johtoryhmää ei olisi lainkaan? Mitä sellaista johtoryhmän jäsenet voivat saada aikaan yhdessä enemmän, mitä he eivät voisi saavuttaa kukin itsenäisesti?
Koronavirus on jättänyt jäljen organisaatioiden arkeen. Moni kesälomilta palaaja jatkaa elämää etänä, jossa virtuaaliset kokoukset täyttävät kalenterin. Kun vielä samalla epätietoisuus tulevasta kasvaa, johtamisen on uudistuttava. Erityisesti johtoryhmän on tärkeää olla tilanteessa hereillä ja nostettava yhteistyön tasoa.
Alkuviikosta fasilitoin keskustelua, jossa toimitusjohtajat pohtivat sitä, miten pandemia on muuttanut heidän tapaansa johtaa omia organisaatioitaan. Hienoja oppeja tuli jaettua ja yhteistä ymmärrystä luotiin tilanteen vaikutuksesta eri tasoilla. Yksi näkökulma herätti kuitenkin erityistä mielenkiintoa ja mielipiteitä suuntaan ja toiseen.
Kiinnostava tutkimus julkaistiin vuoden 2020 alussa – siis ennen pandemian kokemuksia. Tutkimuksen kohteena olivat 13 tavallista tiimiä, jotka toimivat 5 viikkoa intensiivisesti virtuaalisesti. Tutkimuksen ytimessä oli selvittää, miten siirtyminen virtuaalitiimeihin vaikutti erityisesti yksilölliseen käyttäytymiseen tiimissä ja sen myötä tiimin suorituskykyyn ja tavoitteisen saavuttamiseen. Tiimitoimintaa arvioitiin mm. Big Five -persoonallisuustestin avulla.
Kuuntele BoMentiksen podcastista Marjut Alatalon ja Peter Peitsalon vinkit siihen, miten saat pomppuvoiman säilymään.
Pitkä yhteinen historia oli tuonut johtoryhmän pisteeseen, jossa arkinen työ sujui mutta todelliset hankaluudet jätettiin käsittelemättä. Kun vaiettuihin ristiriitoihin vielä lisättiin selän takana puhumisen tapa, ei tuloskunnon heikentymistä juurikaan tarvinnut ihmetellä.
Peter Peitsalo ja Marjo-Riitta Ristikangas puhuvat tänään tunteita. Podcastissa käydään läpi mm. sitä, kuuluvatko tunteet työpaikalle ja sitä, kuinka käsitellä tunteita työelämässä.
Kaikessa karuudessaan koronaepidemia tekee systeemisen ajattelun helpommin ymmärrettäväksi. Muutokset systeemin yhdessä osassa saattavat tuottaa massiivisia heijastusvaikutuksia sen muissa osissa. Korona on vain yksi esimerkki siitä, kuinka maailma on yksi iso systeemi, jonka osia valtiot, yritykset, tiimit ja yksilöt ovat.
Videolla Executive Coach Peter Peitsalo pohtii sitä, miksi palautetta ei anneta. Mitkä asiat estävät palautteen antamista? Oletko samaa mieltä?
Onnellisuus ja johtoryhmä eivät lähtökohtaisesti ole sanapari, jotka liittyisivät kovin luontevasti toisiinsa. Näin Onnin nimipäivän ratoksi, lue pohtimiani muutamia konkreettisia näkökulmia, miten johtoryhmä voisi ottaa askeleita kohti onnellisuutta.
Energiat olivat tyystin kateissa. Johtoryhmä sai muutamalla johtoryhmävalmentajan aktivoivalla kysymyksellä hivenen boostia käsittelyssä olleeseen asiaan. Mieltäni jäi kuitenkin kaivertamaan kysymys: Miksi yhdessätekemisen ilo oli hiipunut?
Erilaiset johtoryhmän yhteistyötä hajottavat ilmiöt ja yksilölliset toimintatavat nakertavat tekemisen tehokkuutta. Johtoryhmässä on erilaisia ankeuttajia.
