Monelle johtajalle säännöllinen pysähtyminen oman hyvinvoinnin ja voimavarojen tarkasteluun vaikuttaa olevan yllättävän harvinaista. Ainakin itselleen ominaisten hälytysmerkkien tunnistaminen ja kuunteleminen tulisi mielestäni olla johtamisvastuussa olevien viikko-ohjelmassa.
Johto halusi uudenlaisen raportin. Raportteja tuottavan tiimin työaika oli täysimittaisesti kiinni nykyisten raporttien teossa. Asiantuntija halusi käydä keskustelua toimeksiannon antaneen esimiehen kanssa siitä, voisiko jotain toimia automatisoida, tai voidaanko jotain jättää tekemättä.
Kysytkö koskaan itseltäsi seuraavia kysymyksiä: Mikä on johtoryhmämme olemassaolon tarkoitus? Mitähän mahtaisi tapahtua, jos johtoryhmää ei olisi lainkaan? Mitä sellaista johtoryhmän jäsenet voivat saada aikaan yhdessä enemmän, mitä he eivät voisi saavuttaa kukin itsenäisesti?
Vesa Ristikangas on nähnyt parikymmentä vuotta erilaisia johtoryhmiä ja niiden työskentelytapoja. Joukkoon mahtuu niitä, joissa on käsittelemättömiä ristiriitoja ja jännitteitä ja tarve kehittyä huonosti toimivasta tyydyttävän tason johtoryhmäksi.
Johtoryhmissä piilee monia johtoryhmän toimintaa hidastavia tauteja. Tällä kertaa tautien kirjoon tulee uusi tulokas, jossa yhdistyvät hypomanian ja aleksitymian oireita. Mistä siis on kyse?
Jokainen tarvitsee johtamista ja jokaisella on oikeus hyvään johtamiseen. Usein emme kuitenkaan ymmärrä, mitä eri organisaatiomallin eri tasoilla tehdään.
Johtoryhmän jäsen on varsin usein yksin omien ajatustensa kanssa. Jokainen meistä kuitenkin tarvitsee aivoilleen erilaisia ärsykkeitä, jotta oma ajattelu ei kierrä itselle luontaista kehää.
Erilaiset johtoryhmän yhteistyötä hajottavat ilmiöt ja yksilölliset toimintatavat nakertavat tekemisen tehokkuutta. Johtoryhmässä on erilaisia ankeuttajia, kuten: Tuhahduksia ja silmien mulkoilua, erilaisia mielensäpahoittamisen osoittamista. Uudet ideat tyrmätään tai vaiennetaan kuoliaaksi...
On helppo todeta, että olen hyvä kuuntelija. Lääketieteellisesti katsottuna korvani ovat kunnossa, kuuloelimeni ovat toimivat. Kuuntelun psykologinen taso sitä vastoin taas tuottaa kuuntelemisesta hyvin kompleksisen kokonaisuuden, josta yksinkertaisuus on kaukana.
Energiat olivat tyystin kateissa. Johtoryhmä sai muutamalla johtoryhmävalmentajan aktivoivalla kysymyksellä hivenen boostia käsittelyssä olleeseen asiaan. Mieltäni jäi kuitenkin kaivertamaan kysymys: Miksi yhdessätekemisen ilo oli hiipunut?
Johtoryhmän kehittyminen johtotiimiksi vaatii sitoutumista, luottamuksen rakentamista ja ennen kaikkea halua kehittyä. Johtotiimi, jossa jokainen jäsen työskentelee yhteisen tavoitteen eteen ja tukee toisiaan, on avain kestävään menestykseen. Ulkopuolisen valmentajan mukaan tulo tarjoaa johtoryhmille parhaimmillaan herätteen, kun olemassaolevat tavat ja tottumukset tulevat haastetuksi.
Oletko pysähtynyt miettimään, kuinka toimiva teidän johtoryhmänne on? Jos haluat tarkistaa toimivan johtoryhmän keskeiset elementit, kuuntele johdon valmentajamme, kauppatieteiden tohtori (KTT) Hannele Haapion vinkit podcastistamme!
Tuoreessa podcastissa Johdon valmentaja Hannele Haapio jakaa vinkkejä, miten johtoryhmä voi toimia strategisesti tehokkaasti.
Tässä BoMentis Podcastin jaksossa Johdon valmentaja Hannele Haapio pohtii odotusten johtamisen hyötyjä ja käytännön tapoja.
Johtamiselta odotetaan sitä, että se tukisi sekä omaa ja yhteistä työhyvinvointia että yksilöllistä kehittymistä omassa työroolissa. Koetko, että sinulta odotetaan liikaa? Pystytkö enää tarjoamaan johdettavillesi sitä, mitä he sinulta tarvitsevat?
Taloustieteen nobelisti Daniel Kahneman on koonnut mielenkiintoisia havaintoja ihmisen käyttäytymisestä ja loogisen järkevästä päätöksenteosta.
Valtasyyhy on harmillinen kaiken tasoisten johtoryhmien tauti. Se esiintyy yksittäisissä johtoryhmäläisissä ja nakertaa erittäin tehokkaasti ryhmän toimintakykyä. Jos valtasyyhyyn ei puututa, ryhmä lamaantuu. Yhteistyötä ei ole mahdollista rakentaa, jos valtasyyhyn annetaan tappaa luottamuksen. Koko johtoryhmä kärsii.
”Ei minun tarvitse tehdä yhteistyötä kenenkään kanssa” oli johtoryhmäläisen kommentti eräässä johtoryhmävalmennuksessa. Se pysäytti. Monessa johtoryhmässä on jäseniä, jotka ovat unohtaneet kaikkein tärkeimmän – yhteistyön merkityksen.
Yksi perinteisesti johtajissa arvostettu piirre on oman alan syväosaaminen, mutta kuten moni tietää, se voi muodostua myös ansaksi. Tässä blogissa käsittelen lisäksi viittä muutakin sudenkuoppaa, jotka nousevat usein esille sparraillessani johtamisroolissa toimivien kanssa.
Johtoryhmän kokoukset ovat usein teknisiä ja passiivisia yksilösuoritteita. Huomio on peruutuspeilissä. Jäädään junnaamaan pieniin yksityiskohtiin. Tästä seuraa turhaa energiapäästöä. Joka kerta, kun johtoryhmän kokous päättyy, energiataso on alempi kuin kokouksen alkaessa.
