Ammattinäyttelijä ja esiintymis- ja viestintävalmentaja Tommi Rantamäki kertoo videolla, mikä saa johtajan esiintymisen erottautumaan.
Esiintymistaito ei ole enää vain “hyvä lisä” johtajalle – se on keskeinen osa vaikuttavaa johtamista. Organisaatiot toimivat yhä nopeammin, tiimit ovat hajautuneita ja muutokset jatkuvia. Siksi johtajan viestintä ei voi olla sattumanvaraista.
Johdon valmentaja Hannele Haapio kertoo, miten johtamista oikeasti muutetaan – ei silottelemalla todellisuutta, vaan tekemällä kipupisteet näkyviksi.
Valmentamalla mielenrauhaa ei anneta eikä opeteta suoraan. Mielenrauha syntyy valmentamisen sivutuotteena, kun ihminen alkaa kokea sisäistä toimijuutta, selkeyttä ja turvaa. Avaan tätä teemaa väitelauseina valmentavan otteen, psykologian ja hermoston toiminnan näkökulmista.
Tietoisuus- ja läsnäolon taidot (eli mindfulness-taidot) ovat johtamistyössä erittäin tärkeitä niin johtajilla, esihenkilöillä kuin projektipäälliköillä – mutta myös jokaisella työntekijällä, koska jokainen ihminen johtaa toista ihmistä omalla toiminnallaan. Johtaminen on puhtaamillaan vuoroon vaikuttamista, jossa luodaan yhteistä ymmärrystä siitä, mihin mennään ja millä tavalla sinne mennään. Tiedosta sinäkin se, että johdat koko ajan toisia ihmisiä omalla tavallasi!
Kiireinen johtaja ei pysähdy siksi, että me pyydämme. Hän pysähtyy, koska hän oivaltaa jotain, mikä vie hänen työtään helpompaan suuntaan. Johtajilla ei ole aikaa hukattavaksi, ja siksi pysähtymisen täytyy tuntua voimalta, ei velvollisuudelta.
Resilienssi on organisaation kyky säilyttää suuntansa ja toimintakykynsä vaikeuksien, muutoksen ja epävarmuuden keskellä – ja jopa vahvistua niissä. Johdon ja johtoryhmän kannattaa ottaa agendalle resilienssin tarkastelu ja arviointi.
Muutosjohtaminen on tänä päivänä arkea lähes jokaisessa organisaatiossa. Teknologinen kehitys, toimintaympäristön epävarmuus ja jatkuvasti muuttuvat odotukset vaativat kykyä uudistua. Mutta miten varmistaa, että muutos todella toteutuu ja juurtuu?
Tähtijoukkueeksi haluavan johtoryhmän jäsenet ovat sitoutuneet oman toimintansa kehittämiseen. Keskeisimmät opit ja oivallukset jaetaan kollegojen kesken, koska jokainen tietää, että kehittymismatka on yhteinen juttu.
Muutosneuvottelut edessä, käynnissä tai jo ohi? Tulospaineet kiristyvät? Johtoryhmä on tilanteen ytimessä – mutta kenen ehdoilla se toimii? Johtoryhmät ovat harvoin muutoksen ulkopuolella – yleensä päinvastoin.
Usein johtoryhmän arki ajautuu tilanteeseen, jossa kokoukset täyttyvät hajanaisista asioista, eikä keskustelua käydä varsinaisesta ydintehtävästä. Suunnitellaan, sovitaan ja suoritetaan – mutta harvoin pysähdytään kysymään: Miksi tämä asia on tällä agendalla?
Johtoryhmä on usein kokoelma omien yksiköidensä edustajia, ei yhteistä vastuuta kantava tiimi. Juuri tässä piilee monen johtoryhmän akilleen kantapää! Yhteinen vastuu jää helposti taka-alalle, kun kukin keskittyy vain oman tonttinsa raportointiin. Jos johtoryhmä ei ole käynyt läpi perustehtäväänsä ja määritellyt, miksi se on olemassa, se ei myöskään toimi tiiminä.
Johtaminen tänä päivänä on lähes aina muutoksen johtamista. Samalla epävarmuus ympärillämme on kasvanut: maailma myllertää, poliittiset ja taloudelliset muutokset vaikuttavat. Moni kokee arjessaan hallitsemattomuutta – vaikka oma työympäristö pysyisi näennäisesti vakaana.
Johtoryhmien arki pyörii usein niin kiireessä, että pysähtyminen tuntuu ylellisyydeltä. Haastan kuitenkin tämän ajattelun: Juuri silloin kun ympärillä myllertää, pitäisi johtajien pystyä ottamaan hetki ajattelulle.
Viestintä ei ole vain sanoja; se on ilmeitä, eleitä, kuuntelemista ja reagointia. Juuri siksi itseään viestijänä johtaminen on yksi tärkeimmistä taidoista nykyjohtamisessa.
Liiketoimintaympäristö muuttuu valtavaa vauhtia. Johtoryhmät kipuilevat monien kysymysten kanssa, kuten mikä on se suunta mihin pitäisi olla menossa juuri nyt, ja mitkä ovat ne muutokset, joihin pitäisi olla reagoimassa?
Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ja johtaminen vaatii enemmän kuin perinteisiä vuosittaisia skenaariohahmotelmia, strategiatyökaluja ja raportteja – se vaatii inhimillisyyttä ja ihmisten johtamista, joustavuutta ja kykyä nähdä epävarmuuden keskellä myös mahdollisuuksia.
Mitä on muutoskyvykkyys? Onko se sitä, että tekee kaikkea ja sopeutuu kaikkeen? Onko se sitä, että minulle ei ole mitään väliä, mitä tehdään, kunhan vain jotain tapahtuu? Onko muutoskyvykkyys sitä, että kykenen elämään kaaoksessa enkä välitä siitä?
Vakuuttavuus ja vaikuttavuus vaatii taitoja, asennetta ja aitoa läsnäoloa. Vuorovaikutustilanteissa ei usein ole kyse vain siitä, että faktat on kunnossa. Se miten sanotaan on jopa tärkeämpää kuin mitä sanotaan. Jotta viesti menee perille ja herättää kuulijoissa vastakaikua, johtajan on hallittava sekä sisältö että esitystapa. Vakuuttava esiintyminen harvoin hioutuu täydelliseksi yksin!
Markus oli johtaja, jonka ura oli kulkenut kuin juna raiteillaan. Tunnollinen ja kunnianhimoinen Markus johti isoa tiimiä teknologiayrityksessä, mutta jatkuvat projektit, kokoukset ja kiireet saivat hänet unohtamaan jotain olennaista: itsensä.
