Innon nimipäivän (20.6) kunniaksi päätimme keskustella siitä, mitä hyvää kuluneessa keväässä on ollut. Videolla Executive Coachit Marjut Alatalo ja Anna Lönnroth jakavat ajatuksiaan.
Pandemian suhteen emme voi vielä hengähtää, mutta sanotaan, että johtajien ei pitäisi antaa hyvän kriisin mennä hukkaan, joten olen alkanut miettiä mitä tästä olen oppinut ja mitä haluan mahdollisesti viedä koronakevään jälkeiseen elämään.
Koronapandemian sekä uusien teknologioiden myötä työ ja sen tekeminen tulevat muuttamaan muotoaan takuuvarmasti. Mitkä ovat niitä taitoja, joita tulevaisuuden työelämätaitaja tarvitsee?
How to start the process of implementing a coaching & mentoring culture to the organization? Professor David Clutterbuck shares his insights.
Podcastissa Riikka pohtii Marjut Alatalon kanssa sitä, miten erilaiset tavat antaa palautetta vaikuttavat hänen kykyynsä vastaanottaa palautetta ja kehittää toimintaansa.
BoMentiksen Executive Coachit Marjut Alatalo ja Marjo-Riitta Ristikangas puhuvat siitä, miksi organisaatio tarvitsee mentoriohjelman. Oletko samaa mieltä? Tutustu palvelutarjontaamme nettisivuillamme ja pyydä tarjous!
Oletko joskus kokenut, että sinua ei arvosteta? Koitko siinä tilanteessa, että voisit itse tehdä asialle jotain?
Janne ja Risto työskentelevät suuressa organisaatiossa johtajina vastaten omien yksikköjensä toiminnasta. Kumpikin on hyvä tekemään tulosta ja johtamaan omaa vastuualuettaan, sen sijaan heidän keskinäiset välit ovat huonot.
Valmentava johtajuus on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistyötä. Marjo-Riitta Ristikangas, Anna Lönnroth ja Vesa Ristikangas kertovat valmentavan johtajan ydintaidoista ja siitä, kuinka saada toiset loistamaan!
Organisaation menestyminen jatkuvassa muutoksessa olevassa toimintaympäristössä edellyttää kaikkien osallistumista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Meillä ei pitäisi olla taloudellisesti varaa jättää ihmisiä mekaaniseen työhön kuin koneeksi eli toisin sanoen jättää ihmisten aivoja käyttämättä.
Tarvitseeko sinun organisaatiosi valmentajuutta ja kehittymisorientaatiota, vai menestyttekö te niillä kyvyillä, joita teillä on? Voisiko valmentavan otteen tuomasta itseohjautuvuudesta olla teille hyötyä? Voisi oppimisen ja menestymisen riemusta olla teille hyötyä?
Työyhteisössä voi tulla vastaan monenlaisia haasteita kuten syyttämistä, jankuttajia, myrkyttäjiä, työnarkomaaneja, vetelehtijöitä, ja ainaista kiirettä. Aina silloin tällöin on mukava viettää aikaa ystävien kanssa ja muhitella näitä ongelmia lasillisen kera. Se energisoi hetkellisesti.
Videolla Merja Ranta-Aho puhuu organisaation johtajuuskulttuurin kehittämisestä Dare to Learn -tapahtumassa.
Organisaation menestyminen jatkuvassa muutoksessa olevassa toimintaympäristössä edellyttää kaikkien osallistumista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Siksi meillä ei pitäisi olla taloudellisesti varaa jättää ihmisten aivoja käyttämättä.
Moni menestynyt organisaatio on kompastunut jossain vaiheessa liian yksioikoiseen käsitykseen yhteisöjen toiminnasta tai oletukseen että voi hallita tulevaisuutta suunnittelemalla sitä mahdollisimman tarkasti. Systeemisyyden silmälaseilla katsottuna tulevaa on mahdoton täysin hallita tai suunnitella...
Lupaus on määritelmän mukaan sitoumuksen ilmaus. Kuulostaa järkevältä. Lupauksia tehdään ja tarjoillaan toisille odotus siitä, että lupauksen kohteena oleva asia tapahtuu.
25.5.2018 GDPR (General Data Protection Regulation) astuu voimaan. Asetus koskee kaikkia Suomessa toimivia organisaatioita, jotka keräävät, säilyttävät ja käsittelevät henkilötietoja. Koska lähes kaikissa organisaatioissa ylläpidetään jonkinlaista henkilörekisteriä, soveltamisala on melko laaja.
Tyypillisesti ajatellaan, että johtoryhmän jäsenet ovat asiantuntijoita omissa rooleissaan, jotka ovat parhaimmillaan tunteettomina asiantuntevina puhuvina päinä. Käytännössä jokaisella, myös johtoryhmän jäsenellä, on kuitenkin koko ajan aktiivisena tunteet ja erilaisia olotiloja, todistaa kognitiivisen neurotieteen prosessori Lauri Nummenmaa.
Johtoryhmän jäsenten muutoskyvykkyys on tyypillisesti korkea. Tästä seuraa se, että he eivät juurikaan tule miettineeksi alaistensa resilienssiä, eli muutoskyvykkyyttä. Tämä yleensä näyttäytyy johtajan turhautumisena, kun muutos ei näytä etenevän halutulla/toivotulla tavalla.
Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos. Muutosvauhdista on tullut valtavaa ja voimavarat kuluvat yhä useammalla meistä arkirutiineihin. Muutosten jyllätessä takerrumme helposti kontrolliin. Kun asioita ei voi kontrolloida, se voi johtaa ennen pitkää riittämättömyyden tunteeseen. Nämä tunteet saattavat olla oireita kommunikaatioyhteyden puutteesta tai heikkoudesta.
Osallistuminen kaikkiin valmennuksiimme on mahdollista myös virtuaalisesti. Terveisin, BoMentiksen tiimi
