Valmentamalla mielenrauhaa ei anneta eikä opeteta suoraan. Mielenrauha syntyy valmentamisen sivutuotteena, kun ihminen alkaa kokea sisäistä toimijuutta, selkeyttä ja turvaa. Avaan tätä teemaa väitelauseina valmentavan otteen, psykologian ja hermoston toiminnan näkökulmista.
Työpaikoille tarvitaan keinoja, jotka huomioivat ihmisten motivoitumisen tavat ja työn tuottavuuden. Työn merkityksellisyyden kokemus ja jatkuva työssä innostuminen ovat nykypäivän vaateita. Valmentava ote kehittämisen mallina on syntynyt ja kehittynyt juuri näihin tarpeisiin.
Hyvin johdettu erityisherkkä ei ole työyhteisön hauras lenkki, vaan tiimin tarkin, inhimillisin ja syvällisin voimavara. Työelämässä puhutaan paljon suorituskyvystä, tehokkuudesta ja paineensietokyvystä. Samalla saatamme katsoa ohi ihmisistä, joilla on kyky havaita, tulkita ja tuntea asioita poikkeuksellisen syvästi.
Valmentavaan yritys- ja organisaatiokulttuuriin liittyy vahva itseohjautuvuus ja vastuullisuus, sekä ketteryys ja ratkaisukeskeisyys. Lue 5 vinkkiä, miten rakentaa valmentavaa kulttuuria.
Oletko huomannut, miten usein luovuus nykyään tuntuu katoavan tehokkuuden tavoitteluun? Parhaimmillaan ideat pyörivät yksilöiden mielessä ja inspiroivat keskustelut jäävät videopalavereissa toteutumatta. Yhteinen innostus on hautautunut ilmoitustaulujen ja Teams-viestien alle. Emme enää törmäile toistemme ajatuksiin.
Ajatus siitä, että “moka on lahja”, on inspiroiva – se korostaa oppimista, inhimillisyyttä ja epäonnistumisen hyväksyntää. Mutta kaikki mokat eivät ole lahjoja. Mutta jokaisella virheellä voi olla arvo, jos sen kohdalla osataan tehdä oikea tulkinta.
Viestintä ei ole vain sanoja; se on ilmeitä, eleitä, kuuntelemista ja reagointia. Juuri siksi itseään viestijänä johtaminen on yksi tärkeimmistä taidoista nykyjohtamisessa.
Vai pyritkö välttämään inhottavia tunteita? Tiesitkö sitä, että tunteiden merkitys ei ole tehdä ihmisen oloa onnelliseksi tai ahdistuneeksi! Ajatus, että tunteet jaetaan negatiivisiin ja positiivisiin, on psykologiassakin hyvin uusi jaottelu. Se on tämä uusi länsimainen keksintö, että on ihmisille mukavia tunteita, joita tavoitellaan ja ikäviä tunteita, joista pitää päästä pois.
Valmentajan ja coachin työ vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja keskittymistä – eikä se ole aina helppoa. Työssä on usein pysähdyttävä toisten ajattelun ja tunteiden äärelle, jolloin oma jaksaminen saattaa helposti unohtua. Valmentajana oleminen tarkoittaa myös toisten tukemista vaikeina aikoina, mutta kuka pitää huolta valmentajasta silloin, kun omat voimavarat ovat koetuksella?
Yhteistyö on monessa organisaatiossa arvona jollakin tavalla määritetty, mutta sen enempää ei olla määritetty mitä, miten ja miksi yhteistyötä tehdään. Valmennuksissa törmäämme näihin tilanteisiin usein pitkäänkin yhdessä toimineiden tiimien osalta. Yhteistyötä ei ole ollenkaan tai riittävästi, tai yhteistyö ei suju.
Oletko miettinyt, mitä hyötyä voisi olla, jos pysyisit osana alumniyhteisöä, ja mitä uramahdollisuuksia se voisi tuoda mukanaan? Entä oletko miettinyt, mitkä asiat estävät sinua osallistumasta alumnitoimintaan – onko sinulla liian vähän aikaa, vai etkö näe sen tuomia hyötyjä?
Jos tällä hetkellä ne kaikki esihenkilöt, jotka eivät halua olla roolissaan, saisivat kasvot säilyttäen mahdollisuuden palata takaisin asiatuntijatehtäviin, suomalainen työelämä voisi huomattavasti paremmin.
Markus oli johtaja, jonka ura oli kulkenut kuin juna raiteillaan. Tunnollinen ja kunnianhimoinen Markus johti isoa tiimiä teknologiayrityksessä, mutta jatkuvat projektit, kokoukset ja kiireet saivat hänet unohtamaan jotain olennaista: itsensä.
Valmentavan organisaatiokulttuurin rakentaminen ei tapahdu itsestään. Se vaatii tietoista otetta ja ymmärrystä siitä, miten ihmiset, tiimit ja organisaation rakenteet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tässä työssä systeemiset yksilöcoaching-taidot ovat korvaamaton apu.
Työkavereiden kanssa meillä on mahdollisuus jakaa arkea, tukea toisiamme ja nauraa yhdessä. Ystävyys työpaikalla voi tuntua pieneltä asialta, mutta se luo pohjan hyvälle yhteistyölle ja yhteiselle menestykselle. Ystävänpäivä on oivallinen hetki muistuttaa itseämme siitä, että ystävyys ei rajoitu vain lähipiiriin – se voi elää myös työkaveruuden kautta.
Executive Coach Tommi Rantamäki jakaa podcastissamme kolme konkreettista vinkkiä, jotka auttavat sinua ottamaan valmentavan johtajuuden osaksi työpäivääsi helposti ja tehokkaasti, lähtemällä liikkeelle itsensä johtamisen taidoista.
Inner Development Goals on syntynyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja organisaatioiden yhteistyönä, joissa keskitytään johtamiseen, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen.
Johdon valmentajamme Vesa Ristikangas vieraili Pirha Akatemian Akatemian vartti -ensimmäisessä podcast-jaksossa. Valmentava johtaminen ja valmentava työote ovat yleistyneet johtamismalleina, myös Pirkanmaan hyvinvointialueella. Mutta mitä nämä käsitteet tarkoittavat, miten ne eroavat perinteisestä johtamisesta, ja mitä hyötyä niistä on organisaatiolle?
Asiantuntijatiimin asiakastyytyväisyys oli ollut pidemmän aikaa laskusuunnassa. Asiakkaat eivät saaneet mielestään tasalaatuista palvelua.
Tuoreessa podcastissamme Kia Koski ja Executive coach Hannele Haapio keskustelevat siitä, että mitä valmentava johtajuus ja valmentava ote on arjen työyhteisössä.
