Yhteistyön johtaminen on sekä ihmisten mielten että toiminnan johtamista

Yhteistyö on monessa organisaatiossa arvona jollakin tavalla määritetty, mutta sen enempää ei olla määritetty mitä, miten ja miksi yhteistyötä tehdään. Kuinka moni on kuullut vaikkapa seuraavan lauseen:  

”No niin tiimi, kuten tiedätte, meillä on tärkeänä arvona ”Yhteistyö”. Eikös niin. Joten tehkääpä hyvää yhteistyötä tällä viikolla.”  

Sen kummemmin ei johdeta arvon toteutumista. Oletetaan, että siitä se yhteistyö lähtee, kun ihmiset määritellään samaan tiimiin, ryhmään tai vaikkapa projektiin. Miksei lähtisi, kun on aikuisista ihmisistä kysymys? Yhteistyön syntyminen, tekeminen, ylläpito ja kehittäminen jätetään täysin yksilöiden varaan.  

Lopputulos on se, että ehkä joku kiinnostuu yhteistyöstä, joku näkee jopa vaivaa rakentaakseen yhteistyösuhdetta. Joku toinen taas jatkaa kuten ennenkin, ehkä hieman avaten toiselle omaa tekemistään, jos kollega oikein pyytää, tai törmätään sattumalta kahviautomaatilla. Kaikki eivät siis näe lähtökohtaisesti mitään lisäarvoa ja jopa vastustaa yhteistyötä. Minä-työ on monelle tärkeämpää sisäisenä motivaattorina, ja monin verroin vaivattomampaa, kuin me-työ. Yhteistyön potentiaali jää saavuttamatta, jos näitä henkilöitä ei johdeta yhteistyöhön toisten kanssa tai yhteistyöintoilijat eivät ymmärrä toisten erilaista tapaa kokea yhteistyö.  

Ihmiset kaipaavat ja tarvitsevat yhteistyön johtamista

Valmennuksissa törmäämme näihin tilanteisiin usein pitkäänkin yhdessä toimineiden tiimien osalta. Yhteistyötä ei ole ollenkaan tai riittävästi, tai yhteistyö ei suju. Kun ei suju, keskitytään yksilösuorituksiin tai kärsitään kitkasta, ristiriidoista tai jopa konflikteista. Ruvetaan ehkä suorastaan välttelemään yhteistyötä, koska harva jaksa altistaa itseään jatkuvasti hankalille tai haavoittaville tilanteille. Tehdään omat hommat ja se riittää.  

Ihmiset toivovat johtajaltaan yhteisen toiminnan linjaamista, johtamista ja ohjaamista. Eli apua ja tukea yhteistyöhön. Valmentava johtaja ei luonnollisestikaan yksin tätä tee, vaan osallistaa tiiminsä yhteistyön ja yhteistyötapojen määrittelyyn – mutta hän ei jätä tätä tekemättä. Hän ei jätä tiimin yhteistyötä johtamattomuuden tilaan, sattumanvaraisuuden ja yksilöiden halun tai haluttomuuden varaan.  

Miksi yhteistyötä on usein hankala luonnollisesti synnyttää?

Tilanne on usein se, että tiimissä, yksikössä tai vaikkapa projektiryhmässä on hyvin erilaisia ihmisiä motivaatioiltaan, toimintatyyliltään, tavoiltaan, tavoitteiltaan ja arvoiltaan. Ihmiset ovat myös erilaisia vuorovaikutustyyliltään. Mikäli tiimissä tai ryhmässä on ennestään heikko yhteistyö- ja vuorovaikutusvaikutuskulttuuri ja/tai psykologinen turvallisuus, vaatii hurjaa rohkeutta lähteä kutsumaan toisia yhteistyöhön, edellyttämään kollegan osallistumista tai jopa johtamaan vertaistensa parissa yhteistyötä. Tähän tarvitaan tukea, tapoja ja rakenteita. Johtamista.  

Kymmenen syytä, miksi tehdä yhteistyötä

Kaikkein tärkein kysymys on: Miksi teemme yhteistyötä? Jos alussa mainittu lyhyt intro jatkuisi myönteisesti ja johdetusti, kaikki tiimiläiset tosiaan tietäisivät, mitä yhteinen arvo ”yhteistyö” oikein tarkoittaa. 

Tavoitteena on se, että tiimin ja työyhteisön jäsenet tietäisivät ”miksi yhteistyötä on tärkeä tehdä”. Tärkein yhteistyön ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa on se, että yhteistyötä tehdään, koska sillä varmistetaan yhteinen ymmärrys: 

1. Mikä on tiimin yhteinen tavoite ja päämäärä 
2. Miten tiimissä työskennellään ja pelisäännöt ovat selvät kaikille 
3. Tiimiläiset tietävät toistensa vahvuudet, osaamiset, kokemukset, mistä he erityisesti innostuvat ja motivoituvat 
4. Tiedetään myös, miksi ja miten tiimissä tehdään yhteistyötä, ja miten tiimi työskentelee myös muiden organisaation sisäisten ja ulkoisten tiimien sekä sidosryhmien kanssa 
5. Tiimissä on tehty töitä luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden saralla 
6. Tiimissä on hyvä vuorovaikutus- ja keskustelukulttuuri, ja palautetaidot ovat jokaisella hallussa 
7. Tiimissä tiedetään mitä keneltäkin odotetaan ja miten yhteistyö tähän liittyy 
8. Onnistumisesta kannetaan yhdessä vastuuta 
9. Yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti ja yhdessä 
10. Yhteistyön toimimattomuuksiin puututaan rohkeasti ja rakentavasti. 

Halutaanko teillä tehdä yhteistyötä, aidosti?

Kun yhteistä ymmärrystä on rakennettu riittävästi, niin ymmärtävät ja siten haluavat tehdä toistensa kanssa yhteistyötä, koska he tunnistavat ja tiedostavat toistensa osaamisen ja vahvuudet, ja ovat hyvin selvillä siitä, miten he tarvitsevat toisiaan, ja mikä lisäarvo toisista ja heidän osamaisestaan on niin omalle kuin yhteiselle työlle. Ja tähän kokonaisuuteen myös uusi työntekijä liitetään johdonmukaisesti ja monitasoisesti mukaan. 

Ja mikä tärkeintä, eihän yhteistyötäkään tehdä vain yhteistyön vuoksi. Se on keino saavuttaa tavoitteet ja kehittyä. Kun yllä mainitut asiat ovat riittävästi kunnossa, organisaatiossa on mahdollistaa luoda hedelmällinen, innovointia ja luovuutta tukeva kulttuuri, lisätä tuottavuutta, vahvistaa henkilöstön sitoutumista ja hyvinvointia.  

Mikä sinun mielestäsi kuvaa hyvää yhteistyötä? 

Tutustu ja kysy lisää esihenkilövalmennuksistamme »