Tavoitteletko mukavia tunteita?

Vai pyritkö välttämään inhottavia tunteita? Tiesitkö sitä, että tunteiden merkitys ei ole tehdä ihmisen oloa onnelliseksi tai ahdistuneeksi! 

Ajatus, että tunteet jaetaan negatiivisiin ja positiivisiin, on psykologiassakin hyvin uusi jaottelu. Se on tämä uusi länsimainen keksintö, että on ihmisille mukavia tunteita, joita tavoitellaan ja ikäviä tunteita, joista pitää päästä pois. Tunteiden kannalta tämä on ihan älytön ajatus. Tunteiden merkitys ihmiselle on toimia signaalina, että pitää tehdä jotain. Tunteiden tehtävänä on kertoa ihmiselle tärkeää infomaatiota eikä joko nautiskella tai märehtiä masennuksessa. 

Tunteilla on keskeinen merkitys ihmisen elämässä ja ne vaikuttavat monella tasolla – biologisesti, psykologisesti ja sosiaalisesti. 

1. Selviytyminen ja sopeutuminen

Tunteet ovat evoluution myötä kehittyneitä mekanismeja, jotka auttavat meitä reagoimaan nopeasti tilanteisiin: esim. pelko suojaa vaaralta ja ohjaa pakenemaan, jotta ihminen pysyy hengissä. Inho estää syömästä pilaantunutta ruokaa ja olemaan sairastumatta. Viha auttaa puolustamaan itseään ja ylläpitämään omia rajoja, jotta säilyttää omat ajatukset ja voi kokea olevansa itsenäinen toimija. 

2. Päätöksenteko

Kun tunnistaa tunteiden viestit, niin sen jälkeen voi tehdä päätöksiä näiden infoviestin perusteella. Tunteet eivät kuitenkaan kerro objektiivista totuutta asioista eikä osaa tulkita aina oikein tilanteita, joten siksi niitä kuuluu käyttää hyödyllisinä infoviesteinä tietoisesesti päätöksentekoprosessissa. 

Valitettavasti kuitenkin tunteet vaikuttavat päätöksentekoon usein enemmän kuin järki, koska emme ole oppineet vielä käsittelemään tunteita riittävän hyvin. Kannattaa kuitenkin uskoa, että tunteet ovat infoa, joiden tehtävänä on auttaa arvioimaan, mikä on itselle tärkeää ja mitä tulisi välttää. Mutta tämä info ei ole suoraviivaista. 

Jos Matti suututtaa Maijan myöhästymällä tapaamisesta tai tuomalla väärät tarvikkeet tilaisuuteen, Maijan ei tarvitse heti katkaista välejä tai kyseenalaistaa koko ihmissuhdetta. Sen sijaan tilanteeseen kannattaa suhtautua konfliktikompetenssilla eli käsitellä asiaa rakentavasti, tunteita tunnistaen ja niistä arvostaen keskustellen. Ärtymys tai jopa viha on luonnollinen reaktio, mutta se ei tarkoita, että niillä olisi pysyvää merkitystä suhteelle. Kun tunteet tunnistaa, ne voi hyväksyä ja päästää siitä irti. Anteeksiantaminen ja eteenpäin meneminen vahvistavat ihmissuhteita enemmän kuin nopea vetäytyminen marttyyriuteen. 

3. Ihmissuhteet

Tunteet ovat tärkeitä sosiaalisen viestinnän välineitä. 

• Ne ilmaisevat muille, mitä tunnemme ja tarvitsemme sekä mikä ei ehkä tuota hyvää. 
• Empatia on kykyä tunnistaa ja ymmärtää toisen tunteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. 
• Kiintymys, rakkaus ja huolenpito rakentavat ja ylläpitävät ihmistä itseään ja ihmissuhteita. 

Tarina Matista ja Maijasta jatkuu tilanteena, jossa emme ota huomioon tunteita ihmissuhteissamme. 

Kun Matti toistuvasti myöhästyy tapaamisista tai tuo väärät tarvikkeet tapahtumiin, Maija alkaa hiljalleen kokea, ettei häntä tai hänen tarpeitaan oteta vakavasti. Vaikka hän yrittää ymmärtää ja antaa anteeksi, pettymykset kasaantuvat. Ärtymys muuttuu turhautumiseksi, ja lopulta myös luottamus alkaa horjua. 

Vähitellen Maija kokee jäävänsä yksin vastuun ja suunnitelmien kanssa. Hän ehkä yrittää vielä puhua asiasta, mutta vaikka Matti tunnistaa tilanteen ja lupaa toimia toisin, niin hän ei syystä tai toisesta muutakaan toimintaansa. Vähitellen Maija vetäytyy. Hänen tunteensa jäävät käsittelemättä, ja yksinäisyys ja etäisyys kasvavat. Lopulta Maija voi päätyä siihen, että suhde ei enää palvele kumpaakaan – ei siksi, että virheitä tehtiin, vaan siksi, että niitä ei otettu vakavasti eikä niistä opittu. Toiminta ei muutunut riittävästi toivottuun suuntaan. 

Tällaisissa tilanteissa ihmissuhde ei välttämättä katkea yhdestä tapahtumasta, vaan siitä, että pienet säröt jäävät korjaamatta. Ja vaikka se voi satuttaa, joskus eteenpäin pääseminen tarkoittaa myös irtipäästämistä ja uuden löytämistä. 

4. Itsetuntemus ja identiteetti

Tunteet auttavat ymmärtämään, keitä olemme. Tunteemme kertovat, mikä meille on merkityksellistä. Eri asiat ovat eri ihmisille merkityksellisiä. Siksi eri tilanteet ja asiat tuottavat meille erilaisia tunteita.  

Itsetuntemus syvenee, kun opimme tunnistamaan ja nimeämään omia tunteitamme. Ja kun me teemme sitä toistemme kanssa, niin se sekä vahvistaa itsetuntemustamme että suhteitamme toisiimme. 

5. Motivaatio ja volitio

Tunteet ohjaavat käyttäytymistämme. Tunteet ohjaavat vahvisti toimintaamme ja päätöksentekoamme hyvässä ja “huonossa”.
Mielihyvän tunteet motivoivat tavoittelemaan ja tekemään asioita.
Ei niin mukavat tunteet pyrkivät ohjaamaan meitä pois vaarallisista tai meille haitallisista tilanteista tai toimista. 

Tunteet eivät ole “häiriöitä”

Tunteet eivät ole irrallisia “häiriöitä” rationaalisessa ajattelussa, vaan keskeinen osa ihmisyyttä. Ne auttavat meitä ymmärtämään maailmaa, toimimaan tehokkaasti ja rakentamaan merkityksellisiä suhteita. 

Miten tunteita voi oppia säätelemään?

Tunteiden säätely ei tarkoita sitä, ettei tunne mitään – vaan sitä, että tunteet eivät ohjaa meitä, vaan me opimme ohjaamaan niitä. Kyse ei ole täydellisyydestä, vaan pienistä askelista kohti parempaa ymmärrystä itseä kohtaan. Tunteiden säätely on taito, jota voi harjoitella ja kehittää aivan kuten fyysistä kuntoa tai kielen oppimista. Se ei tarkoita tunteiden tukahduttamista, vaan niiden tunnistamista, hyväksymistä ja rakentavaa käsittelyä.  

1. Tunnista tunne 

Opettele nimeämään tunteesi: “Tämä on ärtymystä”, “Tässä on häpeää”, “Tunnen itseni yksinäiseksi”, “Minua pelottaa” ja “Olen iloinen”.

Keholliset tuntemukset (esim. jännitys vatsassa, paino rinnassa) voivat auttaa tunnistamaan tunteita ennen kuin ne muuttuvat sanoiksi. 

👉 Miksi tärkeää? Et voi säädellä tunnetta, jota et tunnista ja sanoita. 

2. Hyväksy tunne

Opettelen hyväksymään se, että kaikki tunteet ja kokemukset joita koet, ovat oikeita ja oikeutettuja. Niiden pohjalta ei tarvitse toimia, koska silloin voimme tehdä vahinkoa itselle ja toisille. Mutta kaikki tunteet ovat sallittuja – myös vaikeat, kuten viha, kateus tai suru, kunhan ne jäävät sille tasolle, että niitä tunnistetaan ja sanoitetaan. 

Älä siis tuomitse itseäsi tunteistasi. Tunteet eivät ole “vääriä” – ne vain ovat. Ne ovat sinun tunteitasi. Toisten tunteet ovat toisten tunteita. Ja tunteet ovat sosiaalisia sillä tavalla, että tunteet tarttuvat. Siitäkään ei kannata syyllistää ketään, vaan todeta, että näin nyt tapahtuu ja jatkaa tarpeen mukaan: Mitä meidän nyt kannattaa tehdä, että pääsemme eteenpäin? 

👉 Miksi tärkeää? Tukahdutetut tunteet usein kasaantuvat ja purkautuvat hallitsemattomasti myöhemmin. Tukahdetut ja liiaksi pimitetyt tunteet ovat paljon vaarallisempia kuin riittävän ajoissa sanoitetut tunteet ja kokemukset 

3. Hengitä ja pysähdy

Hengitysharjoituksia on monenlaisia. Riittää, että aloitat vain yhdestä sinulle sopivasta harjoituksesta, jota toistat säännöllisesti. Esim. 

• Syvä hengitys, pieni tauko tai yksinkertainen hetki hiljaisuudessa auttaa ottamaan etäisyyttä tunteen impulssista.
  4–7–8-hengitystekniikka (hengitä sisään 4 sekuntia, pidätä 7, puhalla ulos 8) rauhoittaa hermostoa. 

👉 Miksi tärkeää? Se antaa aikaa ennen kuin toimit tunnepohjaisesti. 

4. Kysy itseltäsi: Mitä tämä tunne yrittää kertoa?

Tunteet ovat viestejä. Pelko voi kertoa turvattomuudesta, viha rajan rikkomisesta, suru menetyksestä. Kysy itseltäsi: “Mitä tarvitsen juuri nyt?” tai “Mikä olisi rakentava tapa toimia tässä tilanteessa?” 

👉 Miksi tärkeää? Tunteen ymmärtäminen auttaa reagoimaan viisaammin. 

5. Harjoittele itsesäätelytaitoja

Itsesäätelytaitoja voi harjoitella sekä itsekseen että läheisten kanssa 

• Tunnepäiväkirja – kirjaa tunteita ja tilanteita. 
• Meditaatio tai mindfulness – lisää tietoisuutta tunteista. 
• Liikunta, musiikki, luonto – auttavat säätelemään tunnetilaa lempeästi. 
• Tunnepuhe läheisten kanssa – opettaa turvallista tunnetyöskentelyä. 

Lähteenä 

• Liisa Keltikangas-Järvinen 

• Ristikangas Marjo-Riitta, Lönnroth Anna, Ristikangas Victoria & Ristikangas Vesa. Valmentava tiimin johtaminen – Yhdessäohjautuvuus ja systeeminen ajattelu onnistumistekijöinä. E-kirja ja äänikirja. Alma Talent. 

• Ristikangas Vesa, Ristikangas Marjo-Riitta & Alatalo Marjut. Valmentava mentorointi – Opas tehokkaaseen vuorovaikutukseen. Kauppakamari. 2020. 

• Ristikangas Marjo-Riitta & Ristikangas Vesa. Valmentava johtajuus. 7. painos. Alma Talent. 2022.