Mitä on konfliktikompetenssi?

Konfliktikompetenssi on kykyä tuoda vaikeita asioita rakentavasti käsittelyyn siten, että tapahtuisi osapuolten vuorovaikuttamista. Arkikielellä konfliktikompetenssi on sivistynyttä ja rakentavaa riitelyä, jossa osapuolilla on kykyä sietää epämiellyttävää olotilaa.

1. Asennoituminen on valinta. Rakentava riitely edellyttää osapuolilta halua löytää yhteinen hyvä: ”Minulla on halu löytää myönteinen ratkaisu ja haluan myös uskoa, että toisella on hyvä tahto tässä hetkessä minua kohtaan.”
2. Tunteiden hallinta. Pystyäkseen rakentavaan konfliktiin on osattava hallitsemaan omat tunteet sillä tavalla, että ei anna niiden ottaa valtaa ja sotkea asian käsittelyä. Rikkova riitely, jossa syytetään ja syyllistetään toista ei koskaan ole ratkaisu, vaikka sitä tapahtuu. Jos se tapahtuu, on osattava pyytää sitä anteeksi. Kyvyttömyys kohdata ja käsitellä omia tunteita estää tehokkaasti rakentavan konfliktin ja johtaa yleensä suhteiden rikkoutumisiin.
3. Ymmärtäminen. Konfliktikompetenssin omaava pyrkii ymmärtämään, mitä toinen tarkoittaa sanomisellaan ja toiminnallaan: ”Pyrin olemaan utelias toisen erilaiselle ajattelulle ja pähkäilemään asioita uudesta näkökulmasta, vaikka ne olisivatkin minulle uusia ja vähän vaikeita tunteita herättäviä.” Hän haluaa myös ymmärtää, mitä ja miten toinen ajattelee asiasta. Ymmärtääkseen on tärkeä säilyttää mielenkiinto toisessa ja kysyä enemmän kysymyksiä kuin kertoa omia mielipiteitään.
4. Roolinottokyky ja omien tunteiden hallinta. Konfliktikompetenssi on myös sitä, että pyrkii eläytymään toisen asemaan ja ymmärtämään, mitä ja miten hän tuntee juuri tässä hetkessä tai tapahtuneesta.

Tunnista konfliktikohdat

Kun opimme tunnistamaan konfliktien siemenet riittävän aikaisessa vaiheessa, pystymme ratkaisemaan niitä huomattavasti helpommin ja neutraalimmin. Silloin myös meidän aivomme toimivat ja pystymme muotoilemaan konfliktien aiheet tai käsittelyn sellaiseksi, että voimme elää niiden kanssa, vaikka emme niistä kokonaan pääsisikään eroon. Esimerkiksi arjen työkiireet tai liian useat palaverit ovat työelämän ilmiöitä, joita aina tulee olemaan. Jos koemme, että joku toinen taho tuottaa niitä meille ja emme voi muuta kuin olla passiivinen vastaanottaja ja alistuva marttyyri, väistämättä syntyy ahdistavia tunteita ja väsymystä. Näitä tulee osata käsitellä siten, että löydämme yhteisiä ratkaisuja, joiden kanssa voimme elää.

Konfliktit kuuluvat ihmisyhteisöihin. Emme voi välttää tilanteita, jossa on ristiriitaisia tilanteita tai ilmiöitä.

Eli siellä missä on ihmisiä, on myös konflikteja. Kun ihmiset kohtaavat ja ovat tekemisissä toistensa kanssa, heidän välilleen tulee väistämättä näkemyseroja ja ristiriitoja – isoja ja pieniä. Riittää, että toinen on vähän äänekäs ja toinen turhan passiivinen. Toisen käytös tai ajattelutapa alkaa aina jossain vaiheessa arsyttää, oli se toinen kuka tahansa. Olennaista onkin, että miten kohtaamme näitä ärsytyksiä ja loukkaantumisia. Haluanko olla aikuinen ja käyttää konfliktikompetenssitaitoa eikä lähteä loukkaantumisen tielle ja vetäytymään tai vihastumaan ja sättimään.

Liian usein työyhteisöissä ei uskalleta tai osata olla rakentavasti erimieltä, vaikka se olisi ihmisyhteisölle tarpeellista. Mutta miksi konfliktit ovat muka hyvä asia? No siksi, että konfliktien kautta tapahtuu kehittymistä ja rakennetaan luottamusta. Tiimin psykologinen turvallisuus rakentuu, kun uskallamme käsitellä vaikeita asioita rakentavasti.

Liian usein vaikeiden asioiden käsittelyä vähätellään ja vältellään. Usein se, että ollaan eri mieltä, ei tarkoita sitä, että riidellään. Se ei tarkoita sitä, että ihmiset eivät enää tule toimeen keskenään. Mutta valitettavasti joskus käy näin, ja siksi konflikteja vältellään. Ja mikäli ei ole kykyä sietää hankaluuksien aiheuttamaa epävarmuutta, konfliktien olemassaoloa vältellään ja vähitellen synnytetään toksista positiivisuutta tai ahdistavan piinaavaa kuppikuntaisuutta ja hiljaisuutta.

Työyhteisöille ja tiimeille olisi hyvä asia, että erilaiset näkökulmat tulisivat esille

Jos näin ei tapahdu, niin myöskään pitkänaikavälin kehitystä ei tapahdu. Ei synny konfliktikompetenssia, jolla luodaan tulevaisuutta ja kyvykkyyttä kohdata erilaisia vaikeuksia lannistumatta. Mitä enemmän meillä on konfliktikompetenssia, sitä enemmän meillä on muutosresilienssiä ja tiimi me-pystyvyyden tunnetta. On itsestään selvää, että rakentavasti käydyn tiukan keskustelun jälkeen ja erilaisten näkökantojen ilmaisujen jälkeen, lopputulema on varmasti parempi ja yhteistyö laadukkaampaa.

Ihmisyhteisöissä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa konflikteja ei voi välttää loputtomiin, joten älä pakoile niitä – ne kannattaa ottaa hyvällä ja kiitollisuudella vastaan – koska ne kehittävät meidän keskinäistä luottamustamme, psykologista turvallisuuttamme ja siten tuottavuuttamme! Konfliktiprofiili auttaa meitä olemaan asioista rakentavasta erimieltä, joka varmasti takaa paremman lopputuloksen.

Lähteet konfliktikompetenssi-käsitteeseen

Ristikangas Marjo-Riitta, Lönnroth Anna, Ristikangas Victoria ja Ristikangas Vesa, 2023, 2. painos. Alma Talent

Ristikangas Vesa ja Rinne Tapani: Johtoryhmästä tähtijoukkue 2014. Talentum.