Kaikkien ei tarvitse haluta johtaa!

Menneellä viikolla lopettelin lähes vuoden kestänyttä valmennusprosessia. Vajaa parikymmentä innokasta esimiestä oli mukana prosessissa, jossa oli tutkailtu johtamiseen liittyviä kysymyksiä monelta suunnalta. Tavoitteena oli tukea osallistujien kehittymistä valmentavina johtajina.

Viimeisenä valmennuspäivänä, sen loppumetreillä, havahduin jälleen kerran siihen, miten paljon hienolla puheella voidaan peittää todellisia motiiveja ja ohjureita. Huolimatta siitä, että prosessin aikana oli käytetty paljon aikaa ja psyykkistä energiaa asiantuntijana ja esimiehenä toimimisen erojen oivalluttamiseen ja omien innostuksen lähteiden kartoittamiseen, muutaman osallistujan kohdalla toivottua muutosta ei ollut tapahtunut.

Jäin kovasti miettimään, miksi jotkut heräävät ja lähtevät aktiivisesti tekemään tarvittavia muutoksia (onneksi tässäkin tapauksessa yli 85% ), ja miksi jotkut eivät ja jäävät junnaamaan paikoilleen.

Syitä löytyy taatusti useita. Ensin kysyin tietysti itseltäni, olisinko minä voinut valmentajana tehdä joitakin asioita prosessin aikana toisin. Olisiko minun pitänyt vieläkin tiukemmin haastaa heitä miettimään ja tekemään tarvittavia päätöksiä? Missä kohtaa en osannut tarttua riittävän hanakasti niihin lauseisiin, joilla he kuvasivat itseään ja ajatteluaan? Tärkeitä kysymyksiä, jotka jäivät kuitenkin ilmaan…

Sen jälkeen huomasin pohtivani sitä, miten olisi mahdollista tuon yrityksen kulttuurissa ja toimintaympäristössä sanoa ylipäätään ääneen ja vielä muiden kuullen, että joku ei haluakaan olla esimies. Miten voisi palata takaisin asiantuntijarooliin menettämättä muiden silmissä kasvojaan? Aika iso, jopa mahdoton, askel yksittäiselle esimiehelle.

Miksi kaikkien pitäisi hampaat irvessä löytää itsestään intoa johtaa, jos mieli nauttii asiantuntijatehtävistä? Jos tällä hetkellä ne kaikki esimiehet, jotka eivät halua olla roolissaan, saisivat kasvot säilyttäen mahdollisuuden palata takaisin asiatuntijatehtäviin, suomalainen työelämä voisi huomattavasti paremmin. Takuuvarmasti. Vahvuudet tulisivat käyttöön ja arkeen mahtuisi huomattavasti enemmän onnistumisen kokemuksia.

Ensi viikolla on taas alkamassa uusi valmennusprosessi. Uusi esimiesryhmä ja jälleen ainutlaatuinen mahdollisuus herätellä ja ravistella totuttuja toimintatapoja.

Halutako olla esimies, vaiko eikö haluta – siinäpä kysymys.