Tunneälyttömästä tiimistä kohti tunneälykästä tiimiäYksilön tunneälystä on puhuttu ja muutaman vuosikymmenen ajan. Tunteiden merkitystä on korostettu. Arkikokemuskin jo todistaa, että pelkällä rationaalisella älykkyydellä ei tiimissä pärjää. Tarvitaan tunneälyä eli kykyä tunnistaa, ilmaista ja säädellä omia tunteitaan.

Näin siis yksilötasolla. Mitä sitten tapahtuu, kun tunneälykkyyden eri tasolla olevat yksilöt kohtaavat tiimeissä ja tekevät arkityötä yhdessä? Yksilön tunneälykkyyden sijaan huomio siirtyykin tiimin tunneälykkyyteen ja sen eri puoliin. Kun esimies toimii tiiminsä valmentajana, tiimin tunneälykkyyden vahvistaminen on huomattavasti tärkeämpää kuin yksilön tunneälykkyyden kehittäminen. Mitä siis esimies voi tehdä, jos tiimin kollektiivisen tunneälykkyyden määrä on pieni?

Tunneälytön, tunneneutri ja tunneälykäs tiimi

Olen jakanut tiimin tunneälykkyyden tason karkeasti ottaen kolmeen pääluokkaan: Tunneälykkääseen, tunneneutriin ja tunneälyttömään tiimiin. Luokittelun tarkoitus on tehdä tiimin tunneälyn taso käsiteltäväksi. Todellisuudessa tiimien arki on hyvin kompleksinen, joten yhtä oikeaa toimintamallia ei voi antaa. Kun todellisuutta pelkistetään, päästään esimerkkien myötä herättämään ajattelua.

Aloitetaan helpoimmasta päästä, eli toimivasta tiimistä.

Tunneälykäs tiimi on tottunut ilmaisemaan ja myös käsittelemään tunteita, jotka ryhmässä heräävät. Asioita ei lakaista maton alle, vaan tiimissä on oivallettu tunteiden merkitys viestintuojana ja pysähtymisen paikkana tavoitteena olevan tekemisen moottorina. Kun tiimissä tapahtuu tilanteita, joissa herää tunteita, ne noteerataan ja otetaan todesta. Myönteistä tunne-energiaa lisätään jakamalla auliisti hyvää toisista toisille. Negatiivisesti koetun tunne-energian äärelle pysähdytään ja yritetään yhdessä ymmärtää, mistä tiimin ilmiöstä syntynyt tunne kertoo. Huomio ohjautuu ratkaisukeskeisesti siihen, mitä tekemällä vastaisuudessa vältytään aktivoimasta negatiivisia kokemuksia.

Esimies: Kokeile tätä.

Voit olla erittäin tyytyväinen tilanteeseen. Pääohje on yksinkertainen: jatka samaan malliin :). Tunne-älykäs tiimi tulee aina koetelluksi silloin, kun tiimi uskaltaa ottaa yhteiseen käsittelyyn tunteita herättäviä asioita. Mitä enemmän sitä tekee, sen helpommaksi se tulee.

Tunneneutri tiimi on tottumaton käsittelemään yhdessä tunnepitoisia asioita. Tiimin toiminta on hyvin asiapitoista ja mahdolliset jännitteet ohitetaan taitavasti. Tiimin esimies kokee tiimin vetämisen välillä raskaana, koska asioista keskustelu tuntuu väkinäiseltä. Esimies puhuu paljon ja tiimiläiset kuuntelevat – tai ovat ainakin kuuntelevinaan. Tiimi toimii ”ihan ok”, mutta kokemus on se, että jotain puuttuu.

Esimies: Kokeile tätä.

Tavoite on aktivoida osallistujat ja valjastaa tiimin tunne-energiaa tavoitteen mukaiseen käyttöön. Tehtäväsi esimiehenä on siis ohjata tiimin keskustelua asiatason rinnalla myös niihin kohtiin, joissa liikkuu myös inhimillisiä tunteita. Se voi olla joko myönteisen tunne-energian tai negatiivisesti koetun energian valjastamista. Voit kokeilla esimerkiksi seuraavaa.

  1. Myönteisen tunne-energian aktivointia
    • Ohjaa tiimipalaverissa jokaista jäsentä miettimään ja kertomaan muille yksi onnistuminen, joka on tapahtunut viimeisen 1-2 viikon aikana.
    • Ohjaa jokaista miettimään positiivinen palaute valitsemastaan kollegasta. Palaute voi toki kohdistua myös kaikkiin tiimiläisiin. Olennaista on se, että kukin miettii tietyn TILANTEEN arjesta, jolla on ollut myönteinen VAIKUTUS toiseen.
  2. Negatiivisesti koetun tunne-energian aktivointia
    • Käy yhdessä keskustelua tunteista ja niiden näkymisestä arjessa. Motivaatiopuheena voit käyttää seuraavaa: ”Tutkimukset osoittavat sen, että tunteet vaikuttavat AINA taustalla, halusimme tai emme. Tärkein taito on oppia tunnistamaan niitä, jotta ne saadaan tiimin kannalta hyödylliseen käyttöön…” Ota siis neutraalissa tilanteessa teemaksi tunteet yhteisen tavoitteemme saavuttamisen moottorina ja hyödynnä seuraavia apukysymyksiä
      • Missä tilanteissa huomaat, että arjessasi aktivoituu negatiivissävytteinen fiilis? Mikä on tyypillisin tapasi ilmaista itseäsi tuolloin? Työstö ensin pareittain tai kolmikkona, sitten yhteiseen jakoon. Tavoitteena osoittaa, että arjessa aktivoituu jokaiselle myös negatiivista tunne-energiaa.
      • Mitä meidän olisi hyvä keskenään sopia siitä, miten toimimme tilanteissa, joissa negatiivinen tunne-energia aktivoituu? Tavoitteena on luoda pelisäännöt ja vastuuttaa jokainen tiimin jäsen ottamaan vastuuta tunne-energian ohjaamisesta.
    • Lähtekää harjoittelemaan käytännössä. Ryhmän tunneälykkyyttä oppii vain tekemällä ja kokemalla, sekä yhteisellä reflektiolla.

Tunneälytön tiimi on jumissa. Syitä tunnejumiin voi olla useita. Tiimissä voi olla yksi tai useampi yksilö, jotka omalla käyttäytymisellään on saanut toiset tiimiläiset varomaan ja pelaamaan varman päälle. Tiimin toimintaa varjostaa pelon ilmapiiri, joka lamaannuttaa yhteisen toiminnan. Usein tunneälyttömien tiimien historiasta löytyy koettuja konflikteja, jotka on jäänyt selvittämättä. Voi myös olla niin, että tiimi on yksinkertaisesti vaan niin tottumaton käsittelemään tunnepitoisia asioita, että edellä kuvattu tunneneutrin tiimin käyttöohjeet eivät ole juurtuneet käytäntöön.

Esimies: Kokeile tätä.

Tavoite on saada jumi purettua, tavalla tai toisella. Yksinkertainen ohje kaikkeen tunnepitoisten asioiden käsittelyyn on simppeli: Tunne lamauttaa rationaalisen ajattelun, joten tunnepiikki on ensin saatava laimennettua.

Miten se käytännössä tapahtuu? Hyvin mustavalkoisesti kuvattuna vain ja ainoastaan siten, että tunnekokemuksessa oleva yksilö saa aikaa ajatella rauhassa. Se tapahtuu siten, että esimies (tai joku muu tiimissä) pystyy sanoittamaan kokijalle tunnereaktion ääneen. Se voi olla esimerkiksi: ”Huomaan, että käsiteltävä aihe herättää sinussa voimakkaita tunteita.” tai ”Hetki sitten sanoit varsin voimakkaalla äänenpainolla mielipiteesi. Se sai minut vetäytymään ja varomaan, mitä seuraavaksi sanon. Vaikuttaa siltä, että olet tilanteesta ärtynyt…” Kun yksilö kokee, että hänen tunteensa on noteerattu ja kuultu, hänen rationaalinen ajattelunsa aktivoituu, jolloin myös tiimi saa tilan edetä varsinaisen asian käsittelyssä eteenpäin.

Tiimin keskinäinen vuorovaikutus muodostaa oman systeeminsä, jossa tietyt tyypilliset kaavat toteutuvat. Lopulta kyse ei enää olekaan yksilöistä, vaan tiimin vuorovaikutuksesta kokonaisuutena. Yksilön vuorovaikutus aktivoi toisissa aina tietyntyyppistä käyttäytymistä. Systeemi muuttuu, kun joku systeemin osa alkaa toimia vastoin tyypillistä kaavaa. Tapahtuu muutos, joka samalla opettaa koko tiimiä vuorovaikuttamaan entistä tehokkaammin.

Vastuullinen aikuinen toiminta

Tiimin valmentaminen voima perustuu siihen, että tiimin jäsenet toimivat vastuullisina aikuisina, joilla on halu ja kyky kehittää tiimin yhteisen tekemisen lisäksi myös omaa itseään ja toimintaansa. Tiimiään valmentava esimies alkaa nähdä tiimissä kulkevat tunne-energian eri sävyt mahdollisuuksina, ei uhkina.

Tunneälykkyyden kasvu tiimissä tapahtuu vain kohdentamalla huomio tiimissä oleviin jumeihin. Kun tunne-energia saadaan laimennettua ja tiimi oppii käsittelemään vaikeimpia tilanteita, energiaa vapautuu ja tiimin tunneälykkyys ottaa kehitysaskeleen. Tunneälykäs tiimi on samalla myös konfliktikompetentti tiimi, eli kyvykäs käsittelemään yksilöiden erilaisuudesta kumpuavia jännitteitä rakentavasti.

Mikäli jännitteet ovat velloneet tiimissä pidempään, tiimisysteemissä olevan energian vapauttamiseksi tarvitaan usein tiimin ulkopuolista toimijaa. Se voi olla toinen esimieskollega, HR tai ulkopuolinen ammattilainen, jonka avulla tiimi oppii käsittelemään myös vaikeimpia asioita – yhdessä.

Vastuullinen aikuinen toiminta on myös sitä, että halutaan kehittää positiivista tiimi-identiteettiä. Jos uskomme oman toimintamme merkityksellisyyteen ja mahdollisuuteemme vaikuttaa positiivisesti asiakkaidemme toimintaan, niin voimaannumme yhteisönä. Käytännössä positiivista ryhmäidentiteettiä rakennetaan yhteistyössä, jossa

  1. Kehutaan ja kannustetaan toisia
  2. Autetaan ja pyydetään apua toisilta
  3. Kerrotaan omista onnistumisista
  4. Juoruillaan positiivisia tarinoita kollegoista ja heidän onnistumisistaan
  5. Annetaan aplodeja onnistumisten vahvistamiseksi
  6. Vietetään työn ohessa myös rentoja yhdessäolon hetkiä
  7. Pidetään lupauksista ja päivitetään yhteisiä toimintoja asiakaspalvelun varmistamiseksi
  8. Toimitaan yhteisen tavoitteen mahdollistamiseksi
  9. Jaetaan työtehtäviä vahvuuksien ja mielihalujen mukaan.
  10. Jaetaan omia oppeja, myös mokista, toisille. Ollaan oppimismyönteisiä.

 

Vesa Ristikangas

Kirjoittaja on viimeistelemässä kollegojensa kanssa kirjaa Tiimin valmentaminen, johon myös tiimin tunneälykkyys liittyy.

Share Button