Valmentavat taidot tukivat tiimin kehitystä – pienistä oivalluksista vahvistuneiksi toimintatavoiksi

Tiimipäällikkö Laura kertoo kokemuksistaan Bomentiksen Valmentavat taidot -kokonaisuudesta, jonka tavoitteena oli vahvistaa tiimin vuorovaikutusta, palautekulttuuria ja valmentavaa työotetta.

Kun asiakastiimi lähti mukaan valmennukseen, taustalla oli jo aiempi tiimicoaching-prosessi sekä paljon omassa arjessa tehtyä kehittämistyötä. Verkko-oppiminen rakensi tämän työn päälle ja tarjosi mahdollisuuden sanoittaa, syventää ja jäsentää asioita, joita tiimissä oli jo osin viety käytäntöön. Ratkaisevaa ei ollut pelkkä oppimateriaali, vaan se, miten valmennus tuki olemassa olevaa kehityssuuntaa ja auttoi vahvistamaan ja lisäämään hyviä käytäntöjä arjessa.

Kehitys näkyi konkreettisina toimintatapoina

Yksi merkittävimmistä kehitysaskelista oli tiimin kyky pysähtyä reflektoimaan omaa toimintaansa. Tätä oli harjoiteltu jo ennen uusinta valmennusta, mutta valmennus vahvisti ajattelua ja toi sille lisää yhteistä kieltä: mitä kukin tuo tiimiin ja miten omaa toimintaa voisi kehittää.

Osa toimintatavoista oli jo ehtinyt syntyä tiimin omasta kehittämisestä, ja valmennus auttoi vahvistamaan niitä sekä nostamaan esiin uusia näkökulmia:

• tiimipalaverit aloitetaan asiakaspalautteella, mikä luo myönteisen suunnan keskustelulle
• palautteen antamisesta tuli aktiivisempaa ja vastavuoroisempaa
• pienryhmätyöskentelyä lisättiin systemaattisesti.

Pienet muutokset olivat siis monen tekijän tulosta: aiempaa yhteistä työtä, arjessa syntyneitä oivalluksia ja valmennuksen tarjoamaa tukea ja oivalluksia niiden vahvistamiseen.

Yhteinen sparraus toi parhaat oivallukset

Vaikka osa oppimisesta tapahtui itsenäisesti, kaikkein antoisimmaksi koettiin yhteinen sparraus.

Suuressa, lähes 20 hengen tiimissä pienryhmät osoittautuivat erityisen toimiviksi. Niissä keskustelu oli avoimempaa, ajatuksia uskallettiin jakaa rohkeammin ja kehittämisideoita syntyi enemmän. Parhaat ideat koottiin yhteen ja vietiin käytäntöön koko tiimin tasolla.

Palautekulttuuri vahvistui

Yksi näkyvimmistä kehityskohdista oli palautekulttuurin vahvistuminen.

Tiimissä oli jo ennen valmennusta tehty työtä palautteen näkyvämmäksi tekemiseksi. Valmennuksen myötä, tiimissä oivallettiin, ettei palautetta tarvitse vain odottaa – sitä pitää myös pyytää ja antaa aktiivisesti. Sparraushetkissä löydettiin konkreettisia tapoja tämän parantamiseen ja lisäämiseen.

”Palautekulttuuri on mennyt meillä todella paljon eteenpäin. Nykyään palautetta annetaan enemmän, siitä puhutaan avoimemmin ja myös sen pyytämiseen on paljon matalampi kynnys.”

Samalla jo käynnissä ollut kehittäminen sai tuekseen konkreettisia työkaluja, kuten valmiita tapoja pyytää palautetta sekä uusia palautekanavia, esimerkiksi palautelinkkejä ja QR-koodeja.

Kehitys ei jäänyt vain tiimitasolle, vaan hyviä käytäntöjä pystyttiin jakamaan laajemminkin organisaatioon.

Valmentava johtaminen vahvistui

Valmennus tuki myös esihenkilön eli tiiminvetäjän jo aiemmin omaksumaa valmentavaa otetta. Keskiöön nousivat entistä vahvemmin kuunteleminen, kysymysten esittäminen ja se, miten auttaa tiimiläisiä löytämään ratkaisuja itse valmiiden vastausten sijaan.

Samalla valmennus vahvisti kehitystä, jossa tiimin jäsenet ottavat yhä enemmän vastuuta yhteisestä kehittämisestä. Ideoita syntyi enemmän, ja niitä myös vietiin eteenpäin.

”Oppiminen on jatkuva prosessi. Yksi suurimmista oivalluksista tiimiläisille oli, että jokainen voi kantaa enemmän vastuuta yhteisistä asioista – ja on ollut hienoa nähdä, miten moni on tarttunut siihen.”

Erilaiset tavat oppia rikastuttivat kokonaisuutta

Kokemukset eivät olleet täysin samanlaisia. Osa arvosti verkko-opiskelun joustavuutta, osa olisi toivonut enemmän yhteisiä live-kohtaamisia. Myös oppimissisällön toisto jakoi mielipiteitä: toisille se vahvisti oppimista, toisille se tuntui paikoin tarpeettomalta.

Yhteistä oli kuitenkin se, että kokonaisuus loi lisää tilaa pysähtymiselle, keskustelulle ja yhteiselle kehittämiselle sekä tuki erilaisia tapoja oppia.

Lopulta kyse ei ollut yhdestä valmennuksesta – vaan pitkäjänteisestä toimintakulttuurin kehittämisestä

Kun kokemuksia vedettiin yhteen, yksi asia nousi selvästi esiin: tärkeintä ei ollut yksittäinen koulutussisältö, vaan pitkäjänteinen työ, jossa tiimi pysähtyy yhdessä tarkastelemaan omaa toimintaansa ja uudistamaan sitä. Valmennus tuki tätä kehitystä, mutta ei yksin synnyttänyt sitä.

Valmennuksen myötä vahvistuivat erityisesti:

• itsereflektointi
• vuorovaikutus
• palautekulttuuri
• rohkeus tuoda omia ajatuksia esiin
• tiimin itseohjautuvuus.

Kun oppiminen sidotaan arkeen ja sitä tehdään yhdessä, syntyy muutoksia, jotka näkyvät aidosti tavassa toimia.

Kenelle Valmentavat taidot –verkkovalmennus sopii?

Erityisesti tiimeille, jotka:

• haluavat kehittää itseohjautuvuutta
• kaipaavat uusia näkökulmia ajatteluun ja vuorovaikutukseen
• ovat valmiita tekemään oppimisesta yhteistä

Lopulta kysymys on ajankohtainen lähes kaikille: nykytyöelämässä nämä taidot eivät ole enää “lisä”, vaan perusta.