Joku hoitaa. Ei kuulu mulle!
Blogit
Eräs kuuden ammattilaisen tiimi kuvasi yhteisessä keskustelussa omaa arkeaan. Toimintamalli oli muotoutunut vuosien saatossa.
Yhden tiimiläisen, Pekan, suorittamisen laatu oli viimeisten kuukausien aikana alkanut heikentyä. Kyse ei ollut alisuorittamisesta, enemmän tason laskusta. Kaikki näytti olevan ulkoisesti kunnossa.
Esimies päätti nostaa asian Pekan kanssa yhteiseen keskusteluun. Seuraavia asioita nousi esille:
Muutama kuukausi myöhemmin Pekka joutui sairaslomalle. Edessä oli pitkä toipuminen uupumisesta.
Murheellinen esimerkki tiimistä, jossa hallitsee korostunut yksilökeskeisyys. Oletetaan, että minun työt ovat vain minun töitä, enkä ole oikeutettu häiritsemään toisia omilla töilläni.
Esimerkki ei ole suinkaan ainutlaatuinen. Päinvastoin. Samanlaista ajattelua on erittäin paljon. Varsin usein organisaatiossa keskitytään omiin töihin ja samalla viestitään sanallisesti tai elekielellä, että toisen tiimiläisen jutut ”eivät kuulu mulle”. On helppo siirtää vastuu pois itseltä ja keskittyä vain omaan tekemiseen. Onhan omissa tekemisissä ihan riittävästi…
Miltä asiantuntijatiimin toiminta silloin näyttäisi? Koska jokainen tiimiläinen esimies mukaan lukien on omalta osaltaan vastuussa, että yhteiset tekemiset edistyvät tiimitavoitteen mukaisesti ja että jokainen tiimiläinen on hyvässä toimintakunnossa ja mieleltään virkeä tarvitsemme yhteisvastuuta. Toimivassa ja huipputiimeissä tutkimusten mukaan toimii hyvä yhteistyö ja kommunikaatio sekä osataan olla sekä itselle että toiselle empaattisia. Tästä syystä otetaan vuoden teemaksi hyvinvoiva yhteisvastuullinen tiimitoiminta. Kehitetään sitä yhdessä, eikä oleteta, että jokainen huolehtii vain omasta hyvinvoinnistaan ja tehtävälistoistaan.
Lähtökohtana olisi edellä mainittussa tiimissä keskustelu, jota ohjaavat yhteistä ajattelua aktivoivat kysymykset. Arvostava kommunikaatio kipeistäkin asioista luo luottamusta esimieheen ja toisiin tiimiläisiin, kun yhdessä löydetään vastauksia tai luodaan käsitystä niistä asioista, joihin meillä ei tiiminä ole vielä vastauksia.
Seuraavia asioita nousi esille:
Valmentava ajattelu- ja tekemisen tapa perustuu yhteistyölle ja yhteisen tekemisvoiman käyttöönottoon. Esimies saa oikeasti 2000-luvulla arvostusta tiimistä siitä, että hän luo edellytyksiä yhteiselle keskustelulle ja tekemisen onnistumiselle. Kenenkään ei tarvitse onnistua töistään yksin. Tarvitsemme toisia. Mitä enemmän löytyy yhteisen työn ajattelua, sitä enemmän syntyy kiinnostusta toisen kollegan arjesta.
Valmentavan esimiehen arki kääntää johtamisen suunnan 180 astetta. Kun pääsee omasta pätemisen tarpeesta siihen, että tukee toisia onnistumaan ja ylittämään itsensä – yhdessä, ollaan jo pitkällä. Valmentava esimies ei karta ohjata vastuuta sinne, minne se kuuluu. Vastuuttaminen on lopulta vuorovaikutustaito, jota pystyy hyvillä työkaluilla ja ajattelumalleilla soveltamaan arkikohtaamisiin. Tarvitaan valmentavan esimiehen ydintaitoja, jotka ovat opittavissa.