On helppo todeta, että olen hyvä kuuntelija. Lääketieteellisesti katsottuna korvani ovat kunnossa, kuuloelimeni ovat toimivat. Kuuntelun psykologinen taso sitä vastoin taas tuottaa kuuntelemisesta hyvin kompleksisen kokonaisuuden, josta yksinkertaisuus on kaukana.
Kun muutos jyllää, haasteet musertavat ja usko omaan pärjäämiseen sakkaa, tiimi voi pahimmillaan lamaantua avuttomuuteensa. Itseluottamusta ja aikaansaamista kasvatetaan vahvistamalla keskinäisiä suhteita, selkiyttämällä tavoitetta, tuomalla näkyviin huolet ja ilonaiheet sekä päättämällä seuraavista askelista.
Hyvien vuorovaikutustaitojen ja onnistuneen yhteistyön ytimessä on kuuntelu, läsnäoleva kuunteleminen. Meillä kaikilla on kuunteluun tarvittavat työkalut jo syntymästä asti käytössämme, mutta voimme olla kuuntelematta, ja varsinkin kuulematta, mitä meille puhutaan tai mitä ympärillämme tapahtuu, jos niin valitsemme. Tämä ei ehkä tapahdu tietoisesti ja siksi tämä on tärkeä teema pysähtyä pohtimaan.
Työelämässä puhutaan usein avoimuuden ja rehellisyyden tärkeydestä, mutta mitä tapahtuu, kun työntekijä joutuu kohtaamaan kysymyksen, johon hänellä ei ole vastausta? Saako teillä sanoa "en tiedä"?
Hyvää Onnin päivää! Onko onni sitä, että saisi elämässä kaiken mistä haaveilee, kuten paljon kivaa elämää, mammonaa tai kunniaa? Tai sitä, että muut ihmiset toimisi minun pillini mukaan? En usko, että näin on.
Kuuntele podcast, jossa Executive Coach Peter haastattelee Tuomasta Pilari-korttipakan® käytöstä. Tuomas toimii projektipäällikkönä ja projektipäälliköiden sparrarina ja hän on käyttänyt Pilari-kortteja® jo puolentoista vuoden ajan.
Janne ja Risto työskentelevät suuressa organisaatiossa johtajina vastaten omien yksikköjensä toiminnasta. Kumpikin on hyvä tekemään tulosta ja johtamaan omaa vastuualuettaan, sen sijaan heidän keskinäiset välit ovat huonot.
Johto halusi uudenlaisen raportin. Raportteja tuottavan tiimin työaika oli täysimittaisesti kiinni nykyisten raporttien teossa. Asiantuntija halusi käydä keskustelua toimeksiannon antaneen esimiehen kanssa siitä, voisiko jotain toimia automatisoida, tai voidaanko jotain jättää tekemättä.
Tiimicoaching on koko tiimille yhtä aikaa toteutettavaa coachingia. Tiimicoaching on tehokas, vaikuttava ja taloudellinen oppimismenetelmä, jonka avulla saadaan tuloksia aikaan. Yleensä sovitaan tietystä määrästä coachin ja tiimin yhteisistä tapaamista, sovitaan toteutettava prosessi ja sille tavoite.
Meillä kaikilla on kokemuksia huonoista kuuntelijoista. Tai ainakin kokemus siitä, että toinen ei yhtään kuunnellut. Mistä tämä sitten johtuu? Miten ihmeessä minä voisin saada muut kuuntelemaan paremmin? Vai voinko?
Mistä erottaa työelämästään nauttivan ja siitä taakoittuvan esihenkilön? 3 vinkkiä esihenkilönä onnistumiseen.
Martti on kokenut johtaja ja esimies. Hän on arvostettu ammattilainen omassa organisaatiossaan. Asiakkailtaan hän saa jatkuvasti erinomaista palautetta ja tiiminkin kanssa yhteistyö toimii.
Lupaus on määritelmän mukaan sitoumuksen ilmaus. Kuulostaa järkevältä. Lupauksia tehdään ja tarjoillaan toisille odotus siitä, että lupauksen kohteena oleva asia tapahtuu.
Aloitellessani yhteistyötämme vuonna 2008 törmäsin heti kättelyssä valmentava johtajuus -käsitteeseen, jota en ollut kuullut koskaan ennen. Pikkuhiljaa opin, ettei valmentaminen ei olekaan pelkästään urheiluun liittyvä juttu vaan sitä voi tehdä monella tasolla; myös johtajana ja esimiehenä voi toimia valmentavasti.
Eräs kuuden ammattilaisen tiimi kuvasi yhteisessä keskustelussa omaa arkeaan. Toimintamalli oli muotoutunut vuosien saatossa. Jokaisella tiimin jäsenellä oli oma roolinsa ja tehtäväkenttänsä. Jokainen hoitaa itsenäisesti oman ruutunsa. Tiimipalaverit koettiin turhina, koska niihin liittyi niin paljon asioita, jotka eivät liittyneet omaan tehtäväkenttään.
Uuden alun edessä innostuminen on luontaista. Lähes yhtä varmaa on myös se, että innostuminen lopahtaa ja aikomukset jäävät sanahelinäksi. Siksi näin vuoden alussa media on pullollaan uuden vuoden lupauksia, mutta samalla pettymys jo kolkuttaakin oven takana.
Olin järjestämässä Suomen ensimmäistä kansainvälistä oppimistapahtumaa, Dare to Learniä. Tunnelma tilaisuudessa oli innostunut ja positiivinen, mutta myös intensiivinen ja hektinen – ainakin näin järjestäjän näkökulmasta. Yhtäkkiä huomasin yleisön joukossa Twitter-kontaktini, joka on vaikuttanut suuresti ajatteluuni johtajuudesta.
Piditkö taas palaverin, jossa osa ei sanonut mitään? Vaikuttiko siltä, että joitain kiinnosti enemmän läppärin räplääminen kuin käsiteltävä aihe? On hirveän tyypillistä, että ihmiset ovat olevinaan palavereissa. Ihmiset ovat fyysisesti paikalla, mutta ajatukset vilisevät jossain muualla. Tämä on tietysti turhauttavaa palaverin pitäjän kannalta, vai mitä?
Valmentavassa otteessa keskitytään paljon voimallisten kysymysten tekemiseen. Huomattavasti paljon vähemmälle huomiolle jää kuuntelu ja siihen liittyvät näkökulmat. Omien kokemusten siivittämänä voi hyvin todeta, että kuuntelu on yksi haastavimmista taidoista vuorovaikutuksen maailmassa.
What words do you use to describe your most difficult and resistant clients or groups? Sarcastic, demeaning, stubborn, obstinate, aggressive, uninvolved, defensive, sleepy, passive, etc. . . .you know which ones you have experienced and which are the hardest for you personally to deal with.
