Kuuntelu yhteistyön ja valmentavan työotteen ytimessä

Hyvien vuorovaikutustaitojen ja onnistuneen yhteistyön ytimessä on kuuntelu, läsnäoleva kuunteleminen. Kaikissa valmennuksissamme nousee jossakin muodossa esiin aina vuorovaikutustilanteet: läsnäolon taito, toisen aito kohtaaminen, aktiivinen kuunteleminen – ja toiselle niin tarpeellinen kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen kokemus.

Miksi kuunteleminen on niin vaikeaa?

Onhan meillä kuunteluun tarvittavat työkalut jo syntymästä asti käytössämme, mikäli emme ole kuuroja. Niissä ei ole on–off-nappulaa, joten ainahan ne korvat ovat auki. Voimmeko edes olla kuuntelematta? Tässä kohtaa kuulen pienen hymähdyksen. Kyllä vain, onnistumme sulkemaan korvamme ja keskitymme itseemme emmekä toiseen.

Voimme olla kuuntelematta, ja varsinkin kuulematta, mitä meille puhutaan tai mitä ympärillämme tapahtuu, jos niin valitsemme. Tämä ei ehkä tapahdu tietoisesti ja siksi tämä on tärkeä teema pysähtyä pohtia.

Kaksi esimerkkiä elävästä elämästä

Kimmon ja Annen keskusteluhetki

Viime viikon kahdenkeskisessä keskustelussa esihenkilönsä Kimmon kanssa asiantuntija Anne ajatteli, että voisi ottaa esiin toiveensa lisäkoulutuksesta. Esihenkilö Kimmo vilkuili kuitenkin kännykkää koko puolituntisen ja vaikutti kiireiseltä. Välillä hän sanoi Annelle, että hän laittaa tähän lyhyen viestin takaisin, niin jatketaan. Annelta katkesi lause ja ajatus, ja kun tuli aika jatkaa, hän ei muistanut mitä oli juuri puhumassa. Kun tämä toistui muutaman kerran, Anne ajatteli, että ihan sama. Olkoon! Hän palasi lannistuneena työpisteelleen. Keskustelusta jäi Annelle ohitettu olo ja motivaatio valahti pakkaselle.

Emmi ja Petteri tiimipalaverissa

Istuimme pitämässä tiimipalaveria. Esihenkilö Emmi oli pitänyt puheenvuoron syksyn kickoffin suunnittelun etenemisestä. Jokainen kertoi vuorollaan, mitä ajatuksia suunnitelmat herättivät. Kun tuli asiantuntija Petterin vuoro, hän nosti katseensa läppärin takaa, ja kysyi, mikä olikaan aihe ja kysymys. Emmin ilmeestä näki, että häntä ärsytti. Hän oli valmistautunut palaveriin perusteellisesti, ja joutui nyt toistamaan kaiken. Muitakin osallistujia turhautti. Taas kerran meni aikaa hukkaan, kun Petteri ei ollut läsnä, eikä näyttänyt välittävän yhteisestä aiheesta.

Tuntuivatko esimerkit tutuilta? Onko sinulla itselläsi samantyyppisiä kokemuksia? Miten tilanteet vaikuttivat sinuun?

Sudenkuoppia kuuntelemisessa

Hyvään dialogiin antaudutaan tasavertaisina ja avoimin mielin. Kaikenlainen määräily, saarnaaminen ja luennointi, syyllistäminen, väistely, puheenaiheen vaihtaminen, valmiiden vastausten ja neuvojen antaminen, arvostelu ja tuomitseminen, besserwisseröinti, yleistäminen ja säälittely heikentävät keskustelutilannetta, hyvää kuuntelua ja toisen kuulemista.

Myös voimakkaat tunnetilat heikentävät kuuntelua ja kuulemista – vieden kaistaa läsnäololta.

Minkälainen kuuntelija mahdat itse olla?

1. Me, myself and I

Oletko keskittynyt omiin ajatuksiisi, ehkä jopa tekemiseen? Jos tarkkoja ollaan, et oikeastaan edes kuuntele. Jos edessäsi olisi peili, näkisit, että et kohtaa toista fyysisestikään, vaan olet jopa kääntynyt poispäin. Piiloudut mielelläsi läppärinkannen tai kännykän taakse puuhamaan omiasi. Olet kuuro toisille.

2. Kärsimätön

Olet kyllä keskustelussa mukana, mutta koska mielessäsi on omat näkemyksesi, joita haluat päästä jakamaan, et oikeastaan kuuntele toista. Odotat malttamattomana, että saat sanoa mielipiteesi tai vastaamaan. Ja kun et oikeastaan kuuntele, et pysty rakentamaan toisen sanoman päälle.

3. Kriitikko

Kuuntelet toista, mutta tapanasi on kuunnella nostaaksesi toisen ehdotuksista ja näkemyksistä esiin virheitä ja puutteita. Niinpä vuorovaikutuksesta ei rakennu rikastavaa ja rakentavaa.

4. Oppija

Kuuntelet keskittyen keräämään itsellesi lisää tietoa ja oppia, tunnistamaan toisen puheesta kiinnostavia asioita, joita voit käyttää hyödyksesi ja lisätä aiempaan tietämykseesi ja osaamiseesi. Asia kiinnostaa, mutta ei varsinaisesti puhuva ihminen.

5. Arvostava ymmärtäjä

Olet läsnä tilanteessa ja keskityt täysin toiseen. Kuuntelet aktiivisesti ja eläytyen, tavoitteenasi ymmärtää toista. Tätä viestit pienin nyökkäyksin ja äännähdyksin. Pyrit välttämään tulkintojen ja olettamusten tekemistä, teet tarpeen tullen avoimia, tarkentavia ja oivalluttavia kysymyksiä.

Tunnistitko itsesi mahdollisesti jostakin tyylistä? Tyyli voi toki vaihdella eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa. On hyvä tulla tietoiseksi omasta tyylistä ja pohtia, edistääkö oma tyyli hyvää vuorovaikutusta ja dialogia – ja sitä kautta yhdessä ajattelua, yhteistä oppimista ja ongelmanratkaisua.

Itsetuntemus ja omien ajatusten kuuntelu vahvistaa myös vuorovaikutustaitoja. Pohdi minkälaisia tunteita minä herätän toisissa. Entä mitä toisen tapa kuunnella herättää sinussa? Miten reagoit toisen kertomaan? Miten pidät huolta myönteisestä tunnelmasta?

7 vinkkiä kuuntelutaidon vahvistamiseen

1. Ole tietoisesti läsnä. Pysäytä itsesi, keskity, katso toista silmiin.
2. Tarkista lähtökohtaisesti asenteesi, luovu ennakko-oletuksista, päätä, että haluat kuulla ja ymmärtää toista.
3. Ilmaise katsekontaktilla, eleillä, ilmeillä, lyhyillä ilmaisuilla, että kuuntelet toista.
4. Odota vuoroasi, älä keskeytä.
5. Rakenna toisen sanoman päälle, älä heti kerro vain omista kokemuksistasi.
6. Kannusta ja rohkaise toista kertomaan lisää, käyttäen avoimia, oivalluttavia kysymyksiä.
7. Voit myös toistaa toisen kertomaa ja tarkistaa, että olet ymmärtänyt oikein.

Kun voimme olla rennosti ja aidosti läsnä ja ilmapiiri on luottavainen sekä turvallinen, mahdollistamme tasavertaisen osallistumisen, vaihdellen rauhassa puheenvuoroja, keskittyen kuuntelemaan, kun toinen puhuu. Läsnäoleva, aktiivinen kuuntelu rakentaa perustaa hyvälle dialogille. Vuorovaikutustilanne ei ole kilpailu – hyvässä dialogissa kaikki voittavat.

Valmentavat taidot -verkkovalmennus  on myös hyvä ja tehokas työkalu vahvistaa vuorovaikutustaitoja, tiimin ja työyhteisön sujuvaa yhteistyötä sekä luottamusta ja psykologista turvallisuutta. Valmentavat taidot -verkkovalmennusta voi käyttää tukena sekä yksilölliseen että tiimin yhteiseen kehitykseen.