Moni on yksinäinen. Se on nykypäivän ”riesa”. Olla yksin kokemuksellisesti, vaikka olisikin muiden seurassa. Ne, jotka eivät koe yksinäisyyttä, eivät tällaista yksinäisyyttä ymmärrä tai se voi olla vaikeaa ymmärtää.
Valmentajamme Marjo-Riitta ja Vesa Ristikangas puhuvat siitä, miten luottamus näkyy työyhteisön arjessa? Olemassa on monia tapoja, joilla voimme rakentaa luottamusta toisiin.
Työelämän käytännön arki on paljon monimutkaisempaa kuin mitä tietokirjoissa esitetään. On helppo lukea ohjeita siitä, kuinka tulisi toimia, miten käyttäytyä ja miten ottaa toiset huomioon, mutta haaste ilmenee toteuttamisvaiheessa.
Hyvää Onnin päivää! Onko onni sitä, että saisi elämässä kaiken mistä haaveilee, kuten paljon kivaa elämää, mammonaa tai kunniaa? Tai sitä, että muut ihmiset toimisi minun pillini mukaan? En usko, että näin on.
Työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittaminen on yksi merkittävä stressiä aiheuttava asia. Mitä jos työn organisointi perustuisi työhyvinvointiin?
Koronapandemian sekä uusien teknologioiden myötä työ ja sen tekeminen tulevat muuttamaan muotoaan takuuvarmasti. Mitkä ovat niitä taitoja, joita tulevaisuuden työelämätaitaja tarvitsee?
Epäaikuismainen käytös vaientaa yksilöiden ja tiimien toiminnan. Potentiaalia ei saada valjastettua yhteiseen käyttöön. Syntyy tyytymättömyyttä ja kyräilyä. Into yhdessä tekemisestä hiipuu, kun yksilöt sopeutuvat pesiytyvään vastuuttomuuteen. Aikuisuudesta ei ole tietoakaan. Missä ovat kasvattajat ja kasvua haluavat?
Auloissa, hisseissä ja avokonttoreissa – todennäköisesti kaikkialla - on tähän aikaan vuodesta ihmisiä, jotka yrittävät välttää saamasta tartuntaa. Minulla on Sinulle hyviä uutisia! Tarjolla olisi tartuntaa, jota ei kannata pelätä, vaan joka jopa kannattaa itselleen hankkia.
Harrastan tarinateatteria. Siinä näyttelijät improvisoivat katsojien tunnelmia ja tarinoita. Oman kokemuksen näkeminen näyttämöllä rikastaa, ravitsee ja oivalluttaa. Tarinateatterissa näyttelijän tärkein ohje on yksinkertainen: Sano kyllä toisen impulsseille. Kun toinen ryhtyy koiraksi, minä suostun sen emännäksi. Tai kun hän ryhtyy emännäksi, minä menen piskiksi.
Mennessäni naimisiin yli kolmekymmentä vuotta sitten sanoin hääpäivänämme, että avioliitostamme tulee hyvä jos asiat tehdään, niin kuin minä sanon. Nuoruuden naiviudessani ajattelin oikeassa olemisen vahvistavan minulle, että olen ihmisenä arvostettu ja rakastettu.
Olin pidennetyn viikonlopun kehittämässä kansainvälistä coaching-käytäntöjä Roomassa eräässä seminaarissa. Samaan viikonloppuun osui sopivasti upea tapahtuma, Rooman maraton, johon myös itse osallistuin. Päätin nauttia juoksusta ja jättää voimia myös loppumetreille. Lopputulokseen olin kutakuinkin tyytyväinen.
