Kaikille meille on opetettu jo ala-asteelta lähtien esimerkiksi hyvien käytöstapojen perusteita. Näihin kuuluvat kiittäminen, tervehtiminen ja toisen huomioiminen sekä paljon muuta. Koulumaailma onkin luonnetta kasvattava ympäristö, jossa toimitaan usein myös ryhmänä ja tiiminä. Mutta saadaanko sieltä kuitenkaan mukaan juuri niitä eväitä mitä työelämässä tarvitaan? Osittain kyllä, mutta käytännössä sitten taas ei.
Johtamis- ja alaistaitoja ei opita koulun penkillä
Poikani on tänään vierelläni työharjoittelussa. Tilanne pisti minut miettimään ja havainnoimaan tapaani kommunikoida hänen kanssaan. Huomasin, että mieleni haluaisi kovin herkästi lähteä määräilemään ja valittamaan äiti-asenteella asioista tyyliin ”tee näin, älä tee noin” ja ”tee kuten sanon”, ”miksi et tehnyt näin?!”. Nopeasti kuitenkin huomasin, että se ei ole tuottelias tapa toimia esihenkilönä tai kollegana, eikä edes välttämättä vanhempana. Tajuan nyt, etten ole oppinut tällaiseen vaadittavia taitoja mistään. Pohdin myös sitä, millainen esihenkilö olisin, jos opastaisinkin jotain muuta henkilöä kuin omaa lastani?
Pitääkö työelämään sitten vaan kasvaa ja oppia tekemällä?
Näinhän se taitaa yleisimmin mennä. Opintojen päätyttyä meidät heitetään keskelle työelämää kuin lampaat susien keskelle. Kukaan ei ole ennen tuota hetkeä kertonut, miten olla hyvä alainen, kollega tai esihenkilö, saati avartanut mieltämme siitä, miten monimutkainen ja monimuotoinen systeemi työyhteisö voi olla. Poikanikin totesi seurattuaan ihan vain erästä Teams-palaveria vierestäni, että ”huh huh, tässähän mieli väsyy”.
Työelämän käytännön arki on paljon monimutkaisempaa kuin mitä tietokirjoissa esitetään. On helppo lukea ohjeita siitä, kuinka tulisi toimia, miten käyttäytyä ja miten ottaa toiset huomioon, mutta haaste ilmenee toteuttamisvaiheessa.
Lisämausteen soppaan tuo se, että olemme jatkuvasti paineisissa tilanteissa, jolloin kaikki energia menee omista tehtävistä suoriutumiseen. Entä miten reagoida, kun toinen reagoi ja käyttäytyykin eri tavalla kuin minä? Yksilöiden erilaisuus johtaa erimielisyyksiin, joita ei sitten osata tai välttämättä edes tajuta käsitellä oikein, jos ollenkaan. Joskus tuntuu, että toisilta puuttuu kokonaan halu selvittää asioita sekä tehdä työtä hyvällä mielellä!
Työelämän törmäykset johtuvat useimmiten juurikin näistä taidoista, joita meillä jokaisella varmasti on jo joitakin opittuina, mutta emme hoksaa soveltaa niitä työelämässä. Tipahdettuaan työelämään toiset ihmiset mukautuvat ja uivat virran mukana jotenkuten heti, mutta toisilla kasvu vie aikaa, jopa vuosia.
Valmentavat taidot ovat pääomaa, joista on moneksi
Useimmat meistä varmasti osasivat koulussa huomioida kaveria, sanoa asioita suoraan ja tehdä ryhmätöitä – mutta minne taidot unohtui työpaikalla? Onko kyse siitä, että peruskoulussa meitä ohjasi opettaja pienimmissäkin asioissa, mutta työpaikalla näin ei enää ole? Mitä jos sinä voisitkin johtajana, esihenkilönä, alaisena tai kollegana tehdä niin, ja olla toiselle valmentava? Valmentava ote ei katso roolia tai ikää, vaan se kuuluu kaikille.
Työelämätaitojen oppimäärä ei tule koskaan täyteen
Kukaan ei taida kasvaa ”aikuiseksi” koskaan mitä tulee työelämän vaatimiin taitoihin.
Niin työelämä, maailma kuin kulttuurit kehittyvät koko ajan. Jokainen sukupolvi on erilainen kuin askelta vanhempi edeltäjänsä. Niinpä yhtä ja oikeaa oppimäärää työelämätaidoille ei taida olla olemassakaan.
Me BoMentiksessa kuitenkin väitämme, että suuntaviivoja ja perustaitoja voi silti ihan jokainen oppia. Todellisuudessa käytännön oppiminen ja uusien taitojen omaksuminen ei onnistu vain lukemalla tai kuuntelemalla luentoa, tai sillä että esihenkilö sanoo, että ”meillä on nyt tällainen kulttuuri”. Arjen todelliset vuorovaikutustilanteet kouluttavat, kun ilmiöihin ja omiin ajatuksiin herkistyy kiinnittämään huomioita ja reflektoimaan niitä itse ja toisten kanssa. Oppimista tapahtuu kokeilemalla, keskustelemalla, virheitä tekemällä, palautteen kautta ja oivaltamalla.
Johtamisvalmennuksista saa suuntaviivaa kehittymiselle
Yhä useammat organisaatiot panostavat säännöllisesti omaan kehittymiseensä erilaisten koulutusten ja valmennusten avulla. Perinteisesti ja useimmiten johtamisvalmennuksiin osallistuu yritysten johtoryhmän jäseniä sekä esihenkilöt, joiden johtamistapaa ja vuorovaikutustaitoja halutaan kehittää.
Millainen voima johtamisen ja kulttuurin muutoksella olisi, jos se onnistuttaisiin todella jalkauttamaan koko organisaatioon? Tämän ongelman ratkaisuksi olemme kehittäneet vaikuttavan Valmentavat taidot –verkkovalmennuksen, jonka avulla kaikki organisaation jäsenet rooliin katsomatta voivat lähteä syventämään valmentavia taitojaan itsenäisesti sekä toisten kanssa sparraillen. Muutos ei enää ole ainoastaan johtajien tai esihenkilöiden taakkana.
Väitän, että työelämätaitoja ei siis tarvitse ainoastaan oppia erehdyksen ja kantapään kautta, vaan on helpompiakin tapoja. Työelämätaidot, joihin kuuluu mm. itsensä johtaminen, vuorovaikutustaidot ja palautteen antaminen sekä vastaanottaminen, voi harjoitella tietoisesti ihan jokainen, vaikka konflikteilta olisi vältytty tähän saakka.
Miksi oppia kantapään kautta, kun on helpompikin tapa?
Kehittämämme Valmentavat taidot on digitaalisella alustalla toteutettu verkkovalmennus, johon jokainen organisaation jäsen on tervetullut. Valmennuksessa valmentavia taitoja voi opiskella niin virtuaalisesti omaan tahtiin kuin esimerkiksi esihenkilöiden ohjaamana. Kun haluatte tehostaa johtamiskulttuurin muutoksen juurruttamista koko työyhteisöön, verkkovalmennus on oiva keino tähän.
