Konflikteista kohti yhdessäohjautuvaa tiimiä | BoMentis Coaching House

Konflikteista kohti yhdessäohjautuvaa tiimiä

Blogit
blogi

Kun työyhteisön huonoa ilmapiiriä tai konfliktitilannetta ryhdytään ratkomaan, tavoitteeksi voidaan määritellä sovun ja työrauhan saavuttaminen. Mutta mitä työrauha tarkalleen ottaen tarkoittaa käytännössä? Onko se sitä, ettei työpaikalla riidellä, tai että töissä keskitytään työtehtäviin eikä puida muita asioita? Entä millainen rauhan tila olisi kaikkien mielestä riittävä, että voitaisiin puhua onnistuneesta konfliktinratkaisusta?

Miriam Attias määrittelee kirjansa Identiteetit, konfliktit ja sovittelu esipuheessa:

“Rauha ei tarkoita konfliktien poissaoloa, vaan kykyä käydä vaikeita keskusteluja.”

Tämä kiteytys pysäytti. On tuskin realistista edes pyrkiä pysyvään harmonian tilaan, jossa ristiriitoja tai riitoja ei syntyisi. Jos työyhteisössä ei ole ristiriitoja, ne on todennäköisesti lakaistu maton alle.

Valtaosa työpaikan konflikteista perustuu virheellisiin tulkintoihin

Konfliktit ovat pitkälti vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä, kahdessakin mielessä. Ne ilmenevät työyhteisön arjessa kanssakäymisen ongelmina, huutamisesta ja tiuskimisesta aina selän kääntämiseen tai tervehtimättä jättämiseen. Ja toisaalta konfliktit tyypillisesti lähtevät kehittymään puutteellisesta vuorovaikutuksesta, joko niin että väärinkäsitykset jäävät oikaisematta tai niin, että tiedon puute korvautuu oletuksilla ja huhupuheilla.

Valtaosa työpaikan konflikteista perustuu virheellisiin tulkintoihin, joista ajan myötä kasvaa ja kehittyy vääristyneitä narratiiveja esimerkiksi työkaverin motiiveista. Konfliktoituneessa tilanteessa alamme helposti tulkita toisen tekoja, sanoja, ilmeitä ja äänensävyjä konfliktin vääristämän linssin läpi. Pahimmillaan alamme nähdä sekä oman roolimme että tiimin muut jäsenet ensisijaisesti suhteessa konfliktiin – olet joko minun puolellani tai vastapuolella.

Konfliktien ratkaisun avain on kuuntelussa ja reflektiossa

Työyhteisössä kytevät ristiriidat voivat kestää vuosia ja paisua alkujaan mitättömästä näkemyserosta tai väärinkäsityksestä täysin lukkiutuneeseen tilaan, josta osapuolet eivät enää jaksa omin voimin irrottautua.

Vaikka tahtoakin olisi, tunteiden kanssa voi olla vähän hankalampaa. Erityisen vaikeaa on päästää irti epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Jos koen, että minua on työyhteisössä kohdeltu epäreilusti ja loukkaavasti, on inhimillistä odottaa jonkinlaista hyvitystä ja kollektiivista tunnustusta siitä, että olen ollut tilanteessa “oikeassa”. Konfliktit kehittyvät kuitenkin tyypillisesti ihmisten eriävistä havainnoista, näkemyksistä ja tarpeista. Syyllisten osoittaminen voi alkuun tuntua tärkeältä, mutta siihen keskittyminen ei ole lopputuloksen kannalta kovinkaan hyödyllistä.

Olennaista on tunnistaa oma tunnereaktio ja ymmärtää, ettei se ole totuus asiasta. Tämän oivaltaminen avaa mahdollisuuden hellittää omasta kaunasta ja pysähtyä kuuntelemaan toisen tarinaa. On myös hyödyllistä tarkastella rehellisesti mahdollisia motiivejaan pitää kiinni nykytilanteesta: mitä minä hyödyn konfliktista ja mitä hyvää saan tilalle, jos pystyn luopumaan siitä.

Ulkopuolinen valmentaja toimii puolueettomana tukena ja peilinä

Tulehtuneen tilanteen purkamiseen tarvitaan lähes aina ulkopuolisen valmentajan tai sovittelijan tuki. Puolueeton taho toimii peilinä ja toisaalta haastaa osapuolia tunnistamaan ja sanoittamaan kokemuksensa rehellisesti. Pelkistetyimmillään ulkopuolinen tuki voi tarkoittaa sitä, että tilaisuuden vetäjä istuttaa konfliktin osapuolet yhteisen pöydän ääreen ja varmistaa, että jokainen pääsee vuorollaan kertomaan tarinansa ilman keskeytyksiä. Konfliktitilanne vaikuttaa koko yhteisöön, joten on mielekästä kuulla myös niitä tiimiläisiä, jotka eivät ole riidan varsinaisia osapuolia.

Valmennusprosessissa työyhteisö saa mahdollisuuden ottaa tietoisesti ensimmäisen askeleen pois epäterveestä tilanteesta, ja riidan osapuolille tarjoutuu tilaisuus luopua konfliktista menettämättä kasvojaan. Vaikka alussa kuuluisikin soraääniä, osallistujat ovat yleensä loppujen lopuksi motivoituneita lähtemään prosessiin mukaan, sillä kuulluksi tulemisen kokemus on erittäin palkitseva.

Konflikteista tiimin yhteinen oppimismatka

Sopuun ja sovintoon pääsy on vasta hyvä alku. Tavoitteena tulee olla yhdessäkorjautuva työyhteisö, jossa mahdollisesti ristiriitoja aiheuttavat arjen ilmiöt opitaan tunnistamaan ja ratkaisemaan yhdessä. Ennen kaikkea tiimin on rakennettava keinot ja mallit käydä niitä alussa mainittuja vaikeita keskusteluja. Tiimin on löydettävä yhteinen äänensä, ja jokainen on tästä osaltaan vastuussa.

Tulehtuneen tilanteen korjaaminen vapauttaa valtavasti energiaa, jonka voi suunnata tiimin perustehtävään sekä keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Kun säännöllisestä dialogista tulee arkea, konfliktinpoikasista pystytään keskustelemaan avoimesti ja rauhallisesti ennen kuin ne kasvavat isoiksi. Parhaimmillaan konflikteista tulee tiimille yhteisen oppimisen paikkoja.

Tutustu myös Valmentavat taidot -verkkovalmennukseemme.

Ota yhteyttä

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Tietosuojaseloste