Ajasta ja paikasta riippumattoman työn johtaminen

Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara

Henkilöstön osaaminen, motivaatio ja vireystila vaikuttavat suoraan organisaation tuloksentekokykyyn. Työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittaminen on yksi merkittävä stressiä aiheuttava asia.

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen tuntuu edelleen parin vuoden etätyöskentelyn harjoittelemisen jälkeenkin olevan varsin iso kysymys. Etä- ja läsnätyökeskusteluja käydään melkein joka työpaikalla ja lähes aina sen taustalla on yksilön inhimillinen tarve: Miten oma arki sujuisi parhaiten?

Tuo yksilön tarve on tärkeä kysymys, joka pitäisi saada yhdistettyä siihen, mikä on organisaation ja tiimin jatkuvan kehittymisen edellytyksenä, joka on strategisen tason jatkuva vuorovaikutus. Me BoMentiksessa uskomme systeemisyyteen, eli yksinkertaistettuna siihen, että tarvitsemme toisiamme menestyäksemme. Jos jokainen suorittaa vain ”taskejaan”, jää vuorovaikutus pakosta rajalliseksi. Ei etäily estä vuorovaikutusta, mutta sen spontaaniutta se rajoittaa, koska kaikille kohtaamisille on varattava ”palaveri”.

Mitä jos työn organisointi perustuisi työhyvinvointiin?

Marraskuussa Hesari julkaisi mielestäni varsin provokatiivisen, mutta silti tärkeää pohdintaa herättävän, Veera Luoma-ahon kirjoittaman artikkelin: ”Itsekkäiden ehdoilla. Etätyö suosii omien tehtävälistojen tehokkaita suorittajia, joille muiden auttaminen on pelkkä hidaste. Lyhyellä tähtäimellä se tekee meistä supertuottavia, mutta lopulta sillä on yritykselle kova hinta, uskoo ohjelmistotalo Vincitin perustaja Mikko Kuitunen.”

Tästä artikkelista intoutuneena Workspacen Ilona Karlsson ja Sini Norta kirjoittavat blogissaan mm seuraavaa.

”Millainen työskentelyn malli mahdollistaisi pidemmän aikavälin arvon luomisen ja oppimisen. Mistä kumpuaa organisaation vaikuttavuus? Mitä tekee tiimistä timanttisen?

Toimistolle paluun pohdinnan ytimessä on se, että miten palata niin, että mennään eteenpäin eikä palata vanhoihin toimintamalleihin. Tässä pohdinnassa pitäisi mennä lujaa kahteen suuntaan:

1. Systeemivaikuttavuuden ymmärryksen raju lisääminen johdon keskuudessa
2. Toimintatapakeskustelussa pitää mennä niin lähelle ihmistä kuin voi”

Vaikka tämä muutos on pelottavaa, on se myös välttämätöntä. Mahdollisuudet tuottavuuden parantamiseen ovat merkittävät uusilla työskentelytavoilla ja teknologioilla. Onko johdolla rohkeutta ja kyvykkyyttä tämän tyyppisiin muutoksiin?

Minun mielestäni onnistumisen edellytykset ovat olemassa. Tarvitaan yhdessä sovitut pelisäännöt. Luonnollisesti perusta on oltava kunnossa; eli luottamusta, sitoutumista, yhteisesti ymmärretyt tavoitteet, yhdessä tekemisen ja tiedonjaon toimintatavat. Tämän lisäksi tarvitaan sopimusta siitä, milloin ja millä tavoin oikeasti kokoonnutaan yhteen työskentelemään, jotta niin strategisen tason ohjatummalle kuin myös spontaanimmalle vuorovaikutukselle tulee tilaa.

Mitä esihenkilöltä ja tiimiläisiltä vaaditaan tulevaisuudessa?

Vuorovaikutus- ja itsensä johtamisen taidot korostuvat uuden ajan työssä onnistumisessa, niin esihenkilöillä kuin tiimiläisilläkin. Listasin tähän oman käsitykseni ylätason osaamisvaatimuksista:

Esihenkilöltä

• Kyvykkyyttä määrittää riittävän selkeät niin tiimityötä kuin henkilökohtaista työtä ohjaavat tavoitteet ja mittarit
• Kykyä rakentaa tiimiin vuorovaikutusta tukeva toimintamalli (yhteistyössä tiimin kanssa)
• Erinomaisia vuorovaikutus- ja valmentavan johtajuuden taitoja, sillä ilman näitä ei päästä kiinni onnistumisen esteisiin, eikä stressitekijöiden hoitamiseen ajoissa
• Riittävää kommunikaatiota ja ymmärrystä ihmisten tarpeista
• Yhteisesti sovittuja tiedonjako- ja dokumentointitapoja, jotta muut tiimin ja projektien jäsenet tietävät mitä kukakin tekee ja milloin voi itse jatkaa ko työtä. Näin myös esihenkilö pääsee katsomaan, pysyvätkö kaikki mukana, vai tarvitaanko johonkin lisäresursseja tai enemmän sparrailua
• Luottamusta tiimin jäseniin

Tiimiläiseltä

• Kyvykkyyttä itsensä johtamiseen: aikatauluttaminen, jaksamisestaan huolehtiminen, jne.
• Rohkeutta puhua myös henkilökohtaisista asioista ääneen, sillä kukaan ei näe millaisten haasteiden kanssa kukin yksilö arjessaan painii
• Erinomaisia vuorovaikutustaitoja ja riittävää kommunikaatiota sekä halua jatkuvaan parantamiseen niin omassa työssään kuin tiiminä tekemisessä
• Sitoutumista sovittujen toimintamallien ja prosessien käyttämiseen, esimerkkeinä vuorovaikutustilanteet sekä dokumentointi ja tiedonjako
• Luottamusta kollegoihin sekä esihenkilöön