Työpaikoille tarvitaan keinoja, jotka huomioivat ihmisten motivoitumisen tavat ja työn tuottavuuden. Työn merkityksellisyyden kokemus ja jatkuva työssä innostuminen ovat nykypäivän vaateita. Valmentava ote kehittämisen mallina on syntynyt ja kehittynyt juuri näihin tarpeisiin.
Melkein jokaisessa työkuviossa, jonka haasteista kuulen avauduttavan, on sama ongelma läsnä: johdon sanotaan vaativan liikaa, joka toisinaan sitten stressaa, vie yöunia ja vie hyvää mieltä pois vapaa-ajallakin. Miten tästä oravanpyörästä pääsisi pois?
Jo Sokrates oivalsi aikoinaan, että innostus siivittää oppimista ja kehittymistä. Valmentavalla asenteella ihmiset kehittyvät rytisten ja onnistumisia syntyy väistämättä. Näin tehden toisetkin yksilöt ottavat vastuuta tekemisestään ja kokevat olevansa osa jotain suurempaa kokonaisuutta.
Jos olet miettinyt, miten paljon rahaa organisaationne on käyttänyt koulutuksiin tai valmennuksiin ja mitä tuloksia on saatu, tämä blogi on tarkoitettu juuri sinulle.
Yhteiset tavoitteet ja yhteinen työ kuulostavat sanoina. ”Kyllähän me nyt tiedetään mitä ollaan tekemässä ja osataan työmme!” Näin ovat todenneet niin monien tiimien jäsenet, ennen kuin silmät ovat avautuneet siihen todellisuuteen, että yhteistä puhetta tarvitaan.
Valmentavan johtajuuden toteutuminen ei ole kiinni vain esihenkilöstä, vaan sitä voi edistää ihan jokainen, omassa tavassaan vuorovaikuttaa toisten tiimin tai organisaation jäsenten kanssa.
Tiedätkö, mitä on valmentava ote ja valmentava johtajuus? Oletko kokenut sen konkreettisesti alaisena tai toteuttanut käytännön työssäsi esihenkilönä, asiantuntijana tai kollegana? Minä olen, ja toimiessaan valmentava ote myös tuntuu.
Valmentavaan yritys- ja organisaatiokulttuuriin liittyy vahva itseohjautuvuus ja vastuullisuus, sekä ketteryys ja ratkaisukeskeisyys. Lue 5 vinkkiä, miten rakentaa valmentavaa kulttuuria.
Valmentava johtajuus on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistyötä. Marjo-Riitta Ristikangas, Anna Lönnroth ja Vesa Ristikangas kertovat valmentavan johtajan ydintaidoista ja siitä, kuinka saada toiset loistamaan!
Pystyäkseen olemaan valmennettavana on oltava tai kehitettävä omia joukkuepelaajan ominaisuuksia ja kyvykkyyksiä. Olennaisin kyvykkyys valmennettavana olemiseen on oma asenne, jonka tärkein osa-alue on kyky olla nöyrä. Ilman nöyryyttä olet todennäköisesti liian ylimielinen ja oletat osaavasi jo kaiken riittävästi.
Valmentavat joukkueet ovat vastuullisia! Miksi näin? Koska valmentavasti toimivassa joukkueessa jokainen toimii valmentajana toisilleen. Vastuullisuuden sisältö paljastuu blogin loppuohjeissa, joten lue se tarkasti. Miksi valmentavat joukkueet ovat parempi vaihtoehto kuin itseohjautuvat tiimit? No, vastaus on helppo, ainakin minulle sosiaalipsykologina: Koska tiimillä tuolloin on valmentava esimies, joka kantaa vastuun loppupelissä tiimin toiminnasta.
Olen käynyt satojen esimiesten ja työyhteisön jäsenten kanssa keskustelua siitä, mitä valmentavalla toimintatavalla tarkoitetaan. Vastaukset jakaantuvat laidasta laitaan ja mitä erilaisimpia tulkintoja tulee esille. Ei siis ihme, että välillä voi olla hankalaa toimia valmentavasti, kun ei edes ole luotu yhteistä ymmärrystä sille, mistä siinä on lopulta kyse.
Aloitellessani yhteistyötämme vuonna 2008 törmäsin heti kättelyssä valmentava johtajuus -käsitteeseen, jota en ollut kuullut koskaan ennen. Pikkuhiljaa opin, ettei valmentaminen ei olekaan pelkästään urheiluun liittyvä juttu vaan sitä voi tehdä monella tasolla; myös johtajana ja esimiehenä voi toimia valmentavasti.
Jos valmentava johtajuus kuuluu kaikille, niin sitähän voi soveltaa muuhunkin kuin johtamiseen. Tein taannoin omassa arjessani oivan havainnon asiasta. Lapseni kysyi eräänä päivänä apua läksytehtävään. Kuten yleensä, sen sijaan että olisin kertonut vastauksen suorilta käsin tai oman näkemykseni siitä – kysyin ”Mitä ajatuksia sinulle tulee mieleen kysymyksestä?”
Uutena työntekijä olen huomannut, että valmentava johtajuus vaatii asennetta ja heittäytymistä kaikilta osapuolilta. Olen vuosia ollut osallistujana monenlaisissa vaikuttamisen ja itsensä kehittämisen valmennuksissa sekä toiminut...
Viime vuosina monet organisaatiot ovat aktivoituneet valmentavan ajattelu- ja toimintatavan kehittämisestä. Hyvä niin. Mistä valmentavassa otteessa on lopulta kyse? Mitä se tarkoittaa käytännössä?
Vahva ja kukoistava coachaava kulttuuri vaatii vankan alustan jonka päällä kasvaa. Tämä alusta koostuu kolmesta tukipilarista, jotka ovat keskenään yhtä tärkeitä. Jos jokin näistä puuttuu se uhkaa myös coachaavan kulttuurin kehittymistä ja vahvistumista.
Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tai yhteisön tärkein voimavara. Varsinkin henkilöstön osaaminen, motivaatio ja vireystila vaikuttavat suoraan organisaation tuloksentekokykyyn. Työhyvinvoinnin myytinmurtajat –seminaarissa alustajat nostivat esiin monia hyviä asioita: etätyöpäiviä, arvostavaa organisaatiokulttuuria, tekemisen meininkiä, uudistumista...
Jokainen johtoryhmäläinen on 95%sti myös esimies. Jokaisen johtoryhmäläisen olisi syytä olla kiinnostunut johtamisesta ja sen laadukkuudesta. Sanomme kirjassamme Leni Grünbaumin kanssa, että valmentava esimiestyö on 90%sesti asennetta ja loput tekniikkaa. Monesti halutaan oppia tekniikkaa, mutta todellinen valmentaminen edellyttää oikeaa suhtautumista.
Mennessäni naimisiin yli kolmekymmentä vuotta sitten sanoin hääpäivänämme, että avioliitostamme tulee hyvä jos asiat tehdään, niin kuin minä sanon. Nuoruuden naiviudessani ajattelin oikeassa olemisen vahvistavan minulle, että olen ihmisenä arvostettu ja rakastettu.
