Lupausten pitäminen on huuhaata

Lupaus on määritelmän mukaan sitoumuksen ilmaus. Kuulostaa järkevältä. Lupauksia tehdään ja tarjoillaan toisille odotus siitä, että lupauksen kohteena oleva asia tapahtuu.

Lupaukset ovat tietyille ihmisille vain sanahelinää. Miksi? Lupaajan päässä tapahtuu monenlaisia asioita, jotka tekevät lupaukset vain puheeksi. Tunnistatko jotain näistä omaksesi?

(1) Lupaus defenssinä.

ON tilanteita, joissa lupaaja sanoo ääneen asian, koska haluaa päästä pois tilanteesta. Olo helpottuu, kun lupaa tehdä asian. Keskustelu asiasta tyrehtyy ja samalla mahdollistuu tie tilanteesta ulos.

(2) Lupaus mahdollisuutena.

Kun lupaaja ilmaisee sitoumustaan asiaan, mielessä on enemmän puhetta lupauksesta mahdollisuutena. Lause ”lupaan tehdä” kääntyy mielessä muotoon ”Lupaan mahdollisesti tehdä”. Mahdollisuus tarjoaa lupaajalle oikeuden jättää tekemättä.

(3) Lupaus ja kilpailevat sitoumukset.

Lupaus liittyy aina tiettyyn tilanteeseen ja hetkeen. Kun tilanne on takana, jossa lupaus on tapahtunut, tulee uusia tilanteita ja tapahtumia, jossa toiset kilpailevat sitoumukset menevät ohitse. Jollekin muulle luvattu asia menee ohi, joka oikeuttaa pitämättä kiinni lupauksesta.

(4) Lupaus muuttuvana käsitteenä.

Lupaajan mielessä voi tapahtua lupauksen jälkeen se, että mieli muuttuu. Silloin ajattelin A, mutta nyt ajattelen B. Koska mieli on muuttunut, se oikeuttaa jättää lupauksen tekemättä.

(5) Lupaus inhimillisyytenä.

On varsin inhimillistä, että lupaus unohtuu. Tulee sanottua monia asioita ja eihän kaikkea voi muistaa. Lupausten pitämättömyys on näin ollen myös inhimillistä, eli ei niin kauhean tärkeää.

Pitämättömät lupaukset ovat varma tie siihen, että luottamus toisen sanoihin alkaa hiipua. Sopimusluottamus rapisee. Ei voi enää luottaa toisen sanoihin, koska niillä ei ole mitään merkitystä. Jos tunnistat itsessäsi yllä olevia piirteitä, olisiko aika luvata itsellesi, että lopetat itsesi kusettamisen ja alat opetella pitämään lupauksista kiinni.

Ota yhteyttä!