Johto halusi uudenlaisen raportin. Raportteja tuottavan tiimin työaika oli täysimittaisesti kiinni nykyisten raporttien teossa. Asiantuntija halusi käydä keskustelua toimeksiannon antaneen esihenkilön kanssa siitä, voisiko jotain toimia automatisoida, tai voidaanko jotain jättää tekemättä.
Esihenkilön viesti oli tyly:
Kyllä joku tekee, jos te ette tee. Ei minua kiinnosta kuka ja miten tekee, kunhan saan haluamani tiedon”
Mitä sitten tapahtui? Asiantuntijat tekivät raportin ylitöiden ylitöinään, jotta saatiin esihenkilö ja johto tyytyväiseksi. Tätä jatkui kuukaudesta toiseen, kunnes tiimin jäsenistä yhä useampi alkoi uupua tai hakeutua toisten firmojen palvelukseen. Toistuvia vastaavia viestejä kuultuaan asiantuntijat olivat päätelleet, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa työntehokkuuteen, määrään eikä myöskään kehittää toimintaansa. He äänestivät joko jaloillaan tai joutuivat hakeutumaan sairaslomalle.
Tunnistatko milloin toimintasi aiheuttaa pelkoa muissa? Pelko on meille kaikille ikään kuin suojelumekanismi, täysin normaali ja inhimillinen reaktio. Pelon tunne saa ihmisen hälytystilaan tai valmistaa seikkailuihin. Itse pelko ei siis ole ongelma, vaan ongelma on se, kuinka pelon tunteeseen reagoidaan. Liian usein paha pelko ottaa vallan ja mukavuusalueelta poistumista vaativa unelmien seuraaminen jää tekemättä. Se missä kukin meistä tuntee pelkoa, on henkilökohtainen, täysin tilanne- ja tunneriippuvainen asia. On siis mahdoton aukottomasti määrittää mistä pelko kumpuaa.
Työkontekstissa useimmiten pelkoa koetaan johdon ja esihenkilöiden toimista, mutta on myös tilanteita missä kollega aiheuttaa pelkoa. Pahimmillaan pelko kutistaa ajattelua, estää riskinoton, kokeilun ja innovoinnin. Työpaikan menettämisen tai työpaikalla pärjäämisen pelko voi johtaa pahimmillaan pitkiinkin sairausjaksoihin. Parhaimmillaan pelko saa ihmiset valppaaksi ja uskaltautumaan kokeilemaan uutta, menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle oppimaan uutta.
Johtamisessa on tunnistettu erilaisia tilanteitä mitkä tyypillisesti aiheuttavat pelkoa. On hyvä muistaa, että johtajan persoona ei useinkaan ole se mikä aiheuttaa pelkoa, vaan se miten johtaja toimii ja viestii. Maarika Mauryn, Tuomo Meretniemen ja Jaana Tuomilan mukaan vetäytyvä johtaja voi olla alaisilleen aivan yhtä pelottava kuin huutava ja räyhäävä johtaja. Heidän mukaansa jämäkkä johtaja kehuu ja kannustaa, kun asiat sujuvat hyvin. Jämäkkä johtaja näkee asioiden hyvät puolet. Pelolla johtava sen sijaan puuttuu vain virheisiin ja kriminalisoi virheiden tekemisen.
On hyvin inhimillistä, että saadessaan ”lunta tupaan” riittävästi, ei kukaan enää ponnistele extraa, vaan siirtyy selviytymismoodiin. Pelon kääntäminen voimavaraksi vaatii meiltä kaikilta hyviä kommunikaatiotaitoja ja luottamuksellista ilmapiiriä, jotta uskallamme antaa toisillemme rakentavaa palautetta. Hyvät kommunikaatiotaidot sisältävät aktiivisen kuuntelun sekä monimuotoisen kysymisen taitoja, koska taitavasti kysyessäsi et herätä pelkoa vaan osoitat kiinnostusta.
Menestystä pelon voittamiseen!
Lataa opas, jossa on vinkkejä siihen, kuinka lisätä rohkeutta toimia tiimicoachina.
