Blogit Apua! Tunteet tiimissä – ymmärrätkö niitä

Apua! Tunteet tiimissä – ymmärrätkö niitä

Blogit

Anna Lönnroth | 13.12.2023

blogi

Tiimityö on tärkeää, mutta ei aina niin helppoa. Joskus se menee todella tunteisiin.

Tiiminä työskentelyn hankaluutta kuvaa seuraava tarina tosielämästä. Johdon valmentaja Anna Lönnroth kertoo omasta oivalluksestaan siitä, miten ihmisyys näkyy tiimissä. Anna sai kokea autenttisesti, miten vanha totuus ”fiksuista ihmisistä tulee ryhmässä ”tyhmiä” näyttää käytännössä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ihmiset defensoituvat eli emotionaalisesti puolustautuvat ja suojautuvat heille koettua uhkaavaa tilannetta.

Kynä, joka lensi kohti minua

Anna oli kehittämässä yhtä tiimiä ja sen viimeisessä tapaamisessa sanoi: ”Lähdetäänpäs nyt sitten keskustelemaan siitä, mitä me olemme saavuttaneet yhdessä. Ja ennen kuin keskustellaan, niin kirjoita itsellesi omia ajatuksiasi muistiin.” Sitten se tapahtui. Yksi osallistuja otti kynänsä ja heitti Annaa sillä kynällä.

Annan tunnereaktio oli yhtä nopea kuin heittokin. Pelonsekainen tunne, että mitä nyt on tapahtumassa. Se pysäytti. Pulssi nousi. Valppaus nousi äärimmilleen.

Hetki tämän kynän lentämisen jälkeen Anna sai kontrollin tunteistaan. Ja seuraava tunne tuon hämmennyksen jälkeen oli äärimmäinen empatia tätä ihmistä kohtaan.

Anna ymmärsi, että tässä tiimivalmennuksessa on koko matkan aikana puskettu kynän heittäjää sellaiselle osa-alueelle, jossa hän kokee suurta epävarmuutta. Osallistuja on joutunut olemaan tilassa, jossa hän ei tiedä, mitä häneltä odotetaan, ja jossa hän kokee, että hän ei oikeastaan osaa tätä ollenkaan. Valmentajana Anna oli muiden ohella niin sanotusti ”pakottanut” ihmistä sellaiseen tiimimäiseen työskentelyyn, joka oli osallistujalle uutta.

Tämä henkilö ei pyytänyt koskaan Annalta anteeksi sitä, että heitti kynällä, mutta hän kuitenkin hetken päästä pystyi sanoittamaan omaa turhautumisen tunnettaan ääneen: ”Että joo, tiiminä työskennellään, mutta mitä se tarkoittaa? En oikein ymmärrä. Kukaan ei ole koskaan opettanut meille, että mitä se tiiminä työskentely tarkoittaa.”

Tästä pääsimme hyvään keskusteluun siitä, että mitä on oppiminen ja ymmärtäminen oikeastaan on. Tiimissä se tarkoittaa sitä, että me tiiminä opimme emmekä vain yksilöinä.

Mistä tunteet kertovat?

Tämä tiimiläisen tunnereaktio, joka purkautui kynän heittämisenä, on itse asiassa ihmisyydessä aika luontainen reaktio. Meillä on jotain sisällä, sellaista syvää, mitä me kannetaan, mikä on minä. Sitten jos joku tulee tarpeeksi lähelle sitä minuutta, ja tavallaan vähän haastaa sitä, meillä nousee tällainen defensiivinen käyttäytyminen. Se voi näyttäytyä huutamisena, lamaantumisena, pakoon lähtemisenä tai ihan minä vaan. Se on epärationaalinen tapa toimia tilanteessa, jossa menettää hetkeksi otteen omasta kontrollista.

Tällä henkilöllä tiimivalmennuksessa se defensiivinen käyttäytyminen oli kynän heittäminen. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi suojautumista ja viestiä, että mene sinä pois, älä tule enää lähemmäksi, älä enää laita minua sinne, minne minä en haluaisin mennä.

Suurin oppi Annalle tästä tilanteesta oli se, että ei todellakaan riitä, että organisaatioihin luodaan hienot tiimirakenteet. Se ei oikeastaan tarkoita mitään, vaan sen jälkeen tarvitaan myös tosi paljon yhteistä keskustelua eri asioista kuten esimerkiksi:

Mitä se tarkoittaa, että me toimimme tiiminä?
Mitä tiimimäinen työskentely on?
Mitä se tarkoittaa jokaiselle yksittäiselle ihmiselle?
Mitä se tarkoittaa meille yhdessä?
Mistä me sovimme yhdessä, kun me toimimme tiiminä?

Psykologinen turvallisuus ja kommunikaation toimivuus

Tiiminä työskennellessä, tarvitsee kommunikoida ja vaikuttaa vuoroon toisten kanssa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että olisi hyvä oppia kuuntelemaan, juttelemaan toisille, jakamaan omia ajatuksiaan, kertomaan mitä ajattelee asioista tai kokee tilanteet. Koska vain keskustelulla voidaan tiimissä rakentaa yhteistä ymmärrystä. Se ei tapahdu tiedottamalla tai lukemalla tiedotteen ”nyt olemme tiimi ja lähdemme työskentelemään tiiminä”.

Ja sitten varsinkin tiimeissä tulisi luoda sellainen psykologisesti turvallinen ilmasto, että kun olemme vähän tai paljon eri mieltä asioista, niin voimme käydä sen keskustelun ilman draamaa. Ja tässä täytyy myös muistaa se, että koska olemme erilaisia persoonia ja historialla varustettuja ihmisiä, niin osalle voi olla hyvinkin vaikeaa lähteä kertomaan omia ajatuksiaan toisille – se ei todellakaan ole helppoa – mutta kun siihen rohkaistutaan, niin se on todella palkitsevaa.