Meillä kaikilla on kokemuksia huonoista kuuntelijoista. Tai ainakin kokemus siitä, että toinen ei yhtään kuunnellut. Mistä tämä sitten johtuu? Miten ihmeessä minä voisin saada muut kuuntelemaan paremmin? Vai voinko?
Yleensä syytetään toista – sitä, joka ei kuunnellut, miettimättä miten itse yritti viestiään saada perille.
Vuorovaikutuksen edellytyksenä on, että ihmiset todella vaikuttavat toisiinsa ja toistensa sanomisiin. Ja on totta, että tämä ei onnistu ilman kuuntelemista. Vuorovaikutus on kuitenkin asia missä on kaksi osapuolta. Jos koet, että toinen ei kuuntele, pysähdy ja mieti mitä voit asialle tehdä.
Olemme erilaisia, jolloin myös se miten asiat esitetään meille, määrittävät sen kuinka helppo meidän on pysähtyä ja keskittyä toiseen kunnolla. Läsnäoleva kuuntelu nimittäin vaatii pysähtymistä ja keskittymistä.
Onko tapani esittää asiaa sellainen, joka toisen on vaikea vastaanottaa?
Barker & Watsonin (2000) kuuntelemisen profiili (Listening Profile) on yksi tapa erottaa erilaisia kuuntelijoita. Se tuo esiin neljä kuuntelemisen luontaista fokusaluetta: keskittyy kuuntelemisessa ihmisiin, toimintaan, aikaan tai sisältöön. Tunnistatko itsesi? Entä kollegasi?
- Ihmisiin suuntautuneen kuuntelijan vahvuus on siinä, että hän huolehtii toisten tunteista eikä ole taipuvainen arvostelemaan heitä. Tällaisen kuuntelijan heikkoutena on liika myötäeläminen. Hän on usein myös liian kuvaileva.
- Toimintaan suuntautunut kuuntelija pääsee asian ytimeen nopeasti ja keskittää huomionsa käsiteltävänä olevan asian ymmärtämiseen. Hänen heikkoutena on kärsimättömyys hänen mielestään ”jaarittelevan” henkilön kanssa. Hän vaikuttaa asiakeskeiseltä kriitikolta.
- Aikasuuntautunut kuuntelija suosii tiiviitä ja aikataulussa pysyviä keskusteluja. Hän mielellään sanelee ajan, jonka on valmis käyttämään kuhunkin tilanteeseen. Aikaan suuntautuneen kuuntelijan heikkoutena on toisen keskeyttäminen. Ajan kuluminen vaikuttaa myös hänen keskittymiseensä, mitä pidempi aika sitä vähemmän hän keskittyy.
- Sisältösuuntautunut kuuntelija vastaanottaa mielellään haastavaa informaatiota ja arvioi sitä monipuolisesti ennen kuin muodostaa mielipiteensä. Hän voi säikäyttää kanssaviestijät tiukoilla kysymyksillään. Heikkoutena hänellä on se, että asiaa pitää puntaroida, jolloin päätöksenteko tai oman mielipiteen muodostaminen kestää.
Neljä vinkkiä miten saan muut kuuntelemaan
- Herätä kiinnostus. Varmista, että toinen pystyy pysähtymään. Esimerkiksi kysymällä ”Saanko lainata pari minuuttia aivojasi?”
- Mene asiaan. Kerro miksi juuri hänen huomionsa on tässä kohtaa sinulle tärkeä.
- Esitä asiasi huomioiden kohdehenkilö/-t. Mieti kenelle/keille puhut ja miten te eroatte toisistanne. Tarjoa viestiäsi hänelle/heille sopivalla tavalla.
- Ohjaa toimintaan. Älä puhu pitkiä monologeja, vaan altista asiasi vuoropuheluksi mahdollisimman nopeasti. Näin mielenkiinto on helpompi säilyttää. Kysy miten toinen tämän näkee tai kokee, mitä mieltä hän on, jne
Onko palaverissasi kuuroja?
Kouluttajamme Peter Peitsalo ja Marjut Alatalo heittäytyvät leikkisiksi ja demonstroivat erilaisia kuuntelun tasoja. Katso video ja nauti!