Miksi valmentava ote lisää mielenrauhaa?

Valmentamalla mielenrauhaa ei anneta eikä opeteta suoraan. Mielenrauha syntyy valmentamisen sivutuotteena, kun ihminen alkaa kokea sisäistä toimijuutta, selkeyttä ja turvaa. Avaan tätä teemaa väitelauseina valmentavan otteen, psykologian ja hermoston toiminnan näkökulmista.

1. Mielenrauha syntyy, kun ihminen kokee toimijuutta

⇒ Mielenrauha on tunne siitä, että selviän, vaikka kaikkea en hallitse. Se ei siis tarkoita ongelmien puutetta (mielenrauha ≠ ongelmien puute).

Valmentava keskustelu palauttaa ihmiselle kokemuksen: “Minä voin vaikuttaa siihen, miten suhtaudun ja toimin.”

Valmentava keskustelu siirtää huomion reaktiivisuudesta valintaan, auttaa nimeämään, mikä on omissa käsissä ja mikä ei sekä vähentää sisäistä kaaosta, joka syntyisi kontrollin menetyksen tunteesta.

2. Selkeys rauhoittaa hermostoa

Mieli kuormittuu, kun asiat ovat nimeämättömiä, tavoitteet ristiriitaisia ja odotukset epäselviä.

Valmentaminen tuo sanoitettua kieltä ja ymmärrystä kokemuksille, jäsennystä ajatteluun sekä rajoja siihen, mitä käsitellään juuri nyt. Kun ajattelu selkeytyy, hermoston ylivireys laskee, jolloin siirrytään “selviytymistilasta” oppimis- ja reflektiotilaan.

3. Turvallinen suhde rauhoittaa enemmän kuin yksikään tekniikka

Valmentajan tärkein vaikutus mielenrauhaan ei ole kysymykset, vaan hänen tapansa olla läsnä, tarjota hyväksynnän kokemusta ja osata pysähtyä kiireettömyyden hetkiin. Tämä hyväksyvä kohtaaminen on hermostojen välistä säätelyä, jossa rauha tarttuu toiseen ihmiseen.

Kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi ilman jatkuvaa arviointia, hänen puolustautumisen tarve laskee ja mahdollinen häpeäntunne laimenee sekä mikä tärkeintä – hänen oma sisäinen puheensa pehmenee.

4. Valmentaminen purkaa sisäisiä ristiriitoja

Mielenrauhaa “syö” usein:

• kokemukselliset vastakkaiset vaatimukset (“pitäisi, mutta en jaksa”)
• arvokonfliktit, jos niitä ei ole puhuttu auki ääneen
• sanomattomat pelot

Valmentava prosessi luo mielenrauhaa, jossa pyritään tekemään ristiriidat näkyviksi ja siten siirtämään ihmisen sisäisestä taistelusta dialogiseen prosessiin. Valmentava keskustelu on dialogia, joka tuottaa mielenrauhaa, koska yksittäisiä sanomattomia tai sisäisiä ääniä ei jätetä huomiotta.

5. Mielenrauha syntyy rajojen kautta

Valmentaminen auttaa tunnistamaan, missä kohtaa ihminen pystyy ylittämään itseään enemmän eli ottamaan omaa potentiaaliaan käyttöön paremmin ja hyödyllisemmin. Valmentaminen auttaa sanoittamaan omia rajoja ilman syyllisyyttä ja tekemään siten enemmän tietoisia ja arvoihin perustuvia valintoja.

Kun ihminen uskaltaa sanoa ääneen: “Tämä riittää”, niin hermosto saa viestin: “Olen turvassa”.

6. Rauha vahvistuu, kun huomio siirtyy ajoittain tekemisestä olemiseen

Moni etsii valitettavasti mielenrauhaa suorittamalla lisää, jolloin etsitään lisää keinoja, vinkkejä ja hallinnan tapoja, jotta voisi olla vieläkin tehokkaampi ja suorittaa – myös mielenrauhaa. Tämä harvoin onnistuu.

Siksi kannattaa valmentaa ja olla valmennettavana. Valmentaminen tekee useimmiten päinvastaista. Se pysäyttää tähän hetkeen, palauttaa huomion myös kokemukseen eikä suoritteisiin, eli hidastaa ajattelua, jolloin ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi kokonaisvaltaisemmin. Kun sisäinen meteli vaimenee valmentamisen hetkissä, niin rauha syntyy tässä ja nyt, ei työlistoja tekemällä.

Miksi siis valmentava ote lisää mielenrauhaa?

Mielenrauha syntyy valmentamalla, koska silloin ihminen kokee tulevansa nähdyksi, ymmärtävänsä itseään paremmin ja voivansa toimia omien arvojensa mukaisesti – keskeneräisenäkin.