Mitä on sitkeys?
Istun tuijottaen tyhjää paperia edessäni ja en vain saa aikaiseksi aloitettua. Luovuttaminen vaikuttaa täydelliselle idealle. Tuntuu kuin en saisi mitään aikaiseksi. Jokainen paperille kirjoittamani teksti kuulostaa väärältä. Monet muut olisivat saattaneet luovuttaa minun asemassani, mutta kakista vastoinkäymisistä huolimatta jatkan yrittämistä. Kirjoitan, kirjoitan ja lyön päätäni seinään, kunnes pääsen liikkeelle ja tulosta eli tekstiä alkaa syntyä.
Tätä on sitkeys. Yrittämistä omasta väsymyksestä ja muiden epäilyistä huolimatta. Yleensä sitkeyttä pidetään luonteenpiirteenä, mutta kuka tahansa voi oppia käyttämään sitä hyväkseen. Tarvitset vain aikaa, harjoitusta ja tahtoa onnistua. Usko pois, minä tiedän.
Miten oppia sitkeyttä?
Reilu viisitoista vuotta sitten aloitin englannin opiskelun viisi vuotiaana vain huomatakseni, että se oli minun heikkouteni. Opettajana sanoi äidilleni, että olen ”retardi” ja vuodessa kaikki ystäväni koulussa tiesivät, että minä olin se tyttö, joka ei koskaan tulisi puhumaan sujuvaa englantia. Äitini ei kuitenkaan koskaan uskonut, että olin jotenkin huonompi, joten hän treenautti peppulihaksiani pienestä pitäen. Harjoittelimme yhdessä sanastoa ja kielioppia päivittäin, jotta pysyisin luokan mukana. Olin välillä jo täysin luovuttanut. Koin epäreiluksi, että jouduin opiskelemaan niin paljon luokkatovereihini verrattuna. Uskoin muiden mielipiteitä ja ajattelin, että ei ollut järkeä edes yrittää, koska en koskaan tulisi kuitenkaan onnistumaan. Onneksi äitini ei antanut minun tahdolleni periksi ja puski opiskelujani eteenpäin.
Nyt peruskoulusta alkaa olla aikaa kymmenen vuotta ja asun USA:ssa. Kirjoitan, puhun ja työskentelen englannin kielellä. Matkustan ympäri maailmaa ilman ongelmia kielitaitoni kanssa. Mikä siis on muuttunut viime vuosina?
Onko tavoite palkitseva?
Minä löysin oman sitkeyteni ja päätin saavuttaa omat tavoitteeni. Tiesin mitä halusin. Olin haaveillut siitä pitkään. Olin haaveillut, vaikka muut naureskelivatkin asialle. En halunnut luovuttaa haaveistani.
Kuka tahansa voi oppia sitkeyttä. Itseasiassa sitkeyden salaisuus on yllättävän yksinkertainen. On sinnikkäästi jatkettava työskentelemistä eteen tulevista haasteista huolimatta. Joka kerta, kun olet lähellä luovuttamista, muistuta itseäsi asioista, joita haluat saavuttaa ja viedä maaliin. Sitten vain jatka työskentelyä kahta kovemmin.
Minulle tavoite oli oppia englannin kieli niin hyvin, että voin joskus olla näyttelijä Hollywoodissa. Olin aina halunnut koskettaa ihmisiä näyttelemällä. Lukihäiriöni on toki hidastanut oppimistani, mutta en ole antanut periksi. Muistan esimerkiksi hyvin yhden hetken kolmannella luokalla, kuinka opettajani esitteli ihastellen pientä esseetäni luokalle. Se oli hetki, jolloin huomasin, että minäkin pystyn – tarvitsen vain enemmän aikaa.
Haluan jakaa käytännön vinkit oppia saavuttamaan tavoitteesi
Jos minun pitäisi antaa yksi vinkki oman sitkeyden löytämiseen ja maaliin pääsemiseen, se olisi kiteytettynä: Keskity yhteen asiaan kerrallaan ja anna kaikkesi tuolle yhdelle asialle!
Kun jaat päämääräsi pienempiin projekteihin ja keskityt pienempiin kokonaisuuksiin kerrallaan, on sinun helpompi pysyä tavoitteessasi. Saat matkan varrella monia onnistumisen tunteita, joten jaksat myös jatkaa sitkeämmin eteenpäin. Ajatuksesi ja tarmosi kohdistuvat vain tuohon yhteen asiaan, eikä keskittymisesi herpaannu monelle eri taholle.
Ala-asteella opettajat alkoivat huomata huiman kehitykseni. Se antoi lisää motivaatiota. Olin yhtäkkiä luokan parhaimmasta päästä, ja koin suurta ylpeyttä työni tuloksesta. Muut ihmiset olivatkin uusi motivaation lähteeni. Jatkoin sitkeästi yrittämistä, koska nyt takanani oli ihmisiä, jotka uskoivat minuun.
Toinen neuvoni oman sitkeyden löytämiseen ja ylläpitoon on innostavan tavoitteen löytäminen.
Kun lopulta opit puurtamaan sitkeästi tavoitteidesi eteen, voit saada yllättäviä ja odottamattomiakin palkintoja. Minun sitkeyteni lopulta palkittiin. Saavutin tavoitteeni ja olen matkalla kohti Hollywoodia. Elän Hawajilla ja olen päässyt sisälle paikalliseen näyttelijärinkiin ja teen jo pienimuotoisia näyttelykeikkoja. Eipä olisi uskonut 10 vuotta sitten!
Jatka siis vain matkaasi sitkeästi ja yritä esteistä tai ennakkoluuloista huolimatta. Vaikka tällä hetkellä et näkisikään maaliviivaa, tulet lopulta saavuttamaan tavoitteesi!