Mikä on sinun unelmasi työyhteisöstä?

---

Minun unelmani työyhteisössä autetaan toista kukoistamaan, iloitsemaan ja ottamaan ulkomaailman kolhut vastaan. Siellä ei vain tehdä työtehtäviä ja saada palkkaa, vaan kukin saa olla aikuinen oma itsensä! Unelmani työyhteisössä tehdään yhdessäohjautuvasti töitä asiakkaan parhaaksi.

---

Haluatko selkeyttä toimintaan ja johtaa ihmisiä?

Elämme aikaa, jossa suurin osa työtehtävistä eivät ole yksiselitteisiä, vaan niillä on systeemisiä, toisiinsa sidottuja vaikutuksia. Tätä globaalia olosuhteiden yleismaailmallista epävakaisuutta ja epävarmuutta sekä systeemistä monimutkaisuutta kuvaa VUCA-malli (lyhenne sanoista volatility, uncertainty, complexity ja ambiguity).

Elämme maailmassa, jossa teemme turhan paljon tehtäviä autopilottina, emmekä ehdi pysähtyä pohtimaan miksi ja miten töitä kannattaisi tehdä niin, että siitä syntyisi mahdollisimman laaja-alaisesti win-win-win-tilanne. Nykyisin paahdamme tekemisiä ilman ajattelua…

Maailmassa, jossa ”mitä” jää ”miksi” ja ”miten” -kysymysten varjoon, päätösten tekeminen vaatii rohkeutta, tietoisuutta ja myös valmiutta tehdä virheitä, ja oppia niistä.”

VUCA[1]-ajattelu tarjoaa ymmärrystä siitä, että elämme keskellä kaaosta ja tarvitsemme tähän olotilaan turvaa. Kun ympäristössä on turhan paljon epävakaisuutta, epävarmuutta, epäselvyyttä eli monimutkaisuutta, niin se tuottaa suurimmalle osalle ihmisistä pelkoa ja turvattomuutta. Siksi johtamistyössä on tärkeää rakentaa turvallista tilaa työskennellä ja oppia yhdessä asioita, joilla menestytään tulevaisuudessa – ei vain tässä hetkessä. Jotta tämä olisi mahdollista, niin tarvitsemme ihmisyyden perustaitoja, miten olla ihminen. Miten tunnistaa ja elää tunteiden kanssa? Miten rakentaa sellaista turvallista tilaa, jossa voimme riittävän hyvin ja meillä on mahdollisuus vapauttaa potentiaalimme yhteiseen käyttöön?

Miksi psykologinen turvallisuus on tärkeä?

Väitämme, että psykologinen turvallisuus on yksi ajankohtainen ja merkittävä asia, jolla voimme valjastaa ihmisyyden tunnetaidot käyttöömme. Psykologinen turvallisuus on sosiaalipsykologinen käsite siitä, että  jokainen yksilö on työyhteisössä tärkeä. Jokainen vaikuttaa ryhmän ja tiimin toimintaan joko rakentavasti tai rikkovasti. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä ymmärretään yhteisvastuu ja se, että jokainen vaikuttaa siihen, millainen ilmapiiri työyhteisöön muodostuu. Psykologinen turvallisuus ja edellytykset sen onnistumiselle kuuluvat kaikille työyhteisön jäsenille, niin esihenkilön, johdon, kuin työntekijänkin rooliin. Tämä edellyttääkin sitä, että osaamme riittävästi yhdessä rakentaa ja pohtia, miten ME luomme työyhteisön, jossa kaikki jäsenet kokevat olevansa merkityksellisiä ja arvokkaita. Tätä ei voi kukaan esihenkilö tai johtaja antaa, vaan se on yhdessä rakennettava yhteisöllinen turvallisuus.

Mitä psykologinen turvallisuus konkreettista on? Se on turvallisuutta ja siten uskallusta kysyä hölmöjäkin kysymyksiä ilman pelkoa tulla nolatuksi tai hylätyksi. Se näkyy mahdollisuutena ilmaista avoimesti, että en osaa tai tiedä jotain ja saada siihen toisilta apuja. Se on sitä, että voi vapaasti puhua huolista ja epäkohdista, ja ne otetaan kuunnellen vastaan eikä kielletä niiden esittämistä. Se näkyy siinä, että voi olla avoin sekä omista että muiden tekemistä virheistä, koska niistä halutaan oppia. Ymmärretään, että virheet ovat tärkeitä oppimisen mahdollistajia. Virheet ja niiden tekeminen onkin yksi psykologisen turvallisuuden tärkeimmistä peruspalikoista. Ne ovat kuin kuumemittari, joka kertoo kuinka me työyhteisönä uskallamme näyttää omaa haavoittuvuuttaan, inhimillisyyttään ja ihmisyyttään – sekä kohdata toisia empaattisesti ilman syyttämistä ja hylkäämistä. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä on hyvä kasvaa ja kehittyä.

Virheet inhimillisesti esille

Miten luoda sellainen työyhteisö, jossa virheitä aidosti tuodaan esiin, ja niiden tekemiseen kannustetaan ja niitä jopa juhlistetaan? Katso mainos, jossa Jäätelöyritys Ben & Jerry’sin eräässä mainoskampanjassa juhlistetaan epäonnistuneita jäätelömakuja.

Pohdintatehtävä: Miten omassa työyhteisössäsi voisitte mallintaa Ben & Jerry’sin virheiden tekemisen juhlimista?

Virheiden tekemiseen kannustaminen jää usein pelkäksi toteamiseksi, koska arjen haasteet aikataulupaineineen sekä resurssien puute estävät virheiden käsittelyn ja niistä yhdessä oppimisen. Esimerkiksi haasteellinen markkina- tai kilpailutilanne saattaa luoda kitkaa työkavereiden välille. Miten siis voisimme luoda sopivaa hitautta työelämään niin, että kiire sekä stressi eivät ole päällimmäisinä tekijöinä? Tarvitsemme ihmisinä käytäntöjä, rakenteita ja prosesseja, jotka auttavat meitä hallitsemaan kiirettä ja samalla kampittamaan varsin perusmokia eli niitä, jotka toteutuvat liian usein.

Lisäksi tarvitsemme hetkiä, jotka mahdollistavat sen, että jokaisesta yhteisön jäsentä kuullaan. Kun yhteisössä käydään moniäänistä keskustelua, jossa toisten arvostus välittyy kiinnostuksena toisten erilaisista mielipiteistä, psykologisen turvan perusta on valettu. Me ihmisinä olemme tunteiden lisäksi järkiolentoja, joten pystymme hyväksymään ikäviäkin päätöksiä, kunhan vaan saamme keskustella niistä.

Arjessa psykologista turvallisuutta voidaan vahvistaa konkreettisten valintojen kautta, esimerkkinä seuraavia:

1. Tiivis keskusteluyhteys. Esimerkiksi tunnin tiimipalaveri 1 – 5 krt./viikossa. Tarvitsemme tilaa ja kokemusta siitä, että ei tarvitse jäädä ongelmien tai onnistumisten kanssa yksin. Kannattaa muistaa ja hyväksyä, että: Et voi koskaan viestiä liikaa!
2. Anna jotain toisille. Tuo viikkopalaveriin ajatuksiasi ja ideoitasi tai vaikka pullapussin. Kokemus siitä, että joku muistaa ja välittää, on tärkeää. Työyhteisössä alkaa kasvaa kokemus siitä, että minun hyvinvointini on tärkeää.
3. Valitkaa tapanne olla töissä. Töissä ei oikeasti tarvitsisi esittää tai pönöttää. Töissä on hyvä olla, kun valitsemme olla tavallisia, ja hyväksyä, että meidän johtajatkin ovat ihan tavallisia. Syömme kaikki samaa ruokaa ja meillä kaikilla on elämän ylä- ja alamäkiä. Se ei kuitenkaan oikeuta rikkovaa ja epäasiallista käyttäytymistä. Sopikaa yhteiset kommunikaation pelisäännöt, koska ne tuovat turvaa ja ohjetta siihen, miten toivotaan kaikkien toimivan.

Yhteisöllisyys psykologisen turvallisuuden rakentajana 

Psykologisen turvallisuuden rakentumisessa yhteisöllisyys on merkittävässä asemassa. Suomessa olemme valitettavasti tottuneet siihen, että omalla sisulla pärjäämme, JA ennen kaikkea YKSIN. Yhteisöllisyyden kokemus on Suomessa usein hataraa. Ajattelemme, että jokaisen pitää olla itsenäinen ja olla valmis tekemään uhrauksia. Olemme kasvaneet sellaisissa perheissä, jossa tunteista ei puhuta, vaan tehtävänä on selvitä ja pärjätä – tuntui miltä tuntui. Me ihmisenä olemme kuitenkin sosiaalisia yksilöitä, jotka kaipaavat ympärilleen yhteisön tukea.

Missä tahansa vuorovaikutustilanteessa oletkaan, työpaikalla, kavereittesi kanssa, mieti systeemisen ajattelun perusideologiaa: ihminen on aina osa systeemiä. Mitä ikinä päätätkään tehdä tai jättää tekemättä, se vaikuttaa muihin ja muiden tekeminen vaikuttaa sinuun.

Pohdintatehtävä: Mitä minä tuon paikalle, kun minä tulen paikalle?  (PS. Toimii sekä f2f kontakteissa kuin virtuaalisestikin!)

Perustarpeiden täyttyminen – mitä se tarkoittaa?

Psykologinen turvallisuus meille ihmisille syntyy psykologisten perustarpeiden täyttymisestä. Pelkkä vapaus ja autonomia (=itseohjautuvuus) ei riitä. Ihminen tuntee olonsa psykologisesti turvalliseksi, kun hän kokee neljää asiaa:

1. Olen riittävä.
2. Minut nähdään ja tunnetaan. Minua kuullaan.
3. Minuun luotetaan.
4. Minulla on merkitystä. Osaamiseni on hyötykäytössä.

MINÄ ja TOISET myötätunnon kohteena

Miten oppisimme käyttämään myötätuntoa johtamisen välineenä? Myötätunto on voimakas väline, jolla pääsee käsiksi syvemmälle ihmisyyteen. Testaa oheista myötätunto-treeniä.

Myötätunto-treeni

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kehittääksesi myötätunnon taitojasi.  Voit kirjoittaa vastauksesi muistiin ja palata niihin myöhemmin, pohdiskella tai päivittää niitä tai keskustella niiden pohjalta kollegan kanssa.

1. Miten huomaan tällä hetkellä arjessa toisten tunnetiloja?
   • Jos tekisin sitä enemmän, miltä toimintani näyttäisi?
   • Miten voisin antaa niille enemmän tilaa ja mahdollisuuksia nousta esiin ja ymmärtää samalla erilaisia näkökulmia?
2. Miten huomioin arjessa tällä hetkellä kollegojani?
   • Miten voisin opetella paremmin kysymään kollegan kuulumisia?
   • Miten voisin paremmin oppia tuntemaan juuri meidän työhömme liittyvät vaikeudet ja huolenaiheet ja ottaa ne paremmin huomioon?
3. Miten huomioin arjessa toisten näkökulmia asioihin?
   • Miten voisin paremmin muistaa ajatella myös toisen ihmisen näkökulmaa silloinkin, kun olen eri mieltä tai pettynyt?
   • Miten voisin huomata ne tilanteet, joissa voin välittää myötätuntoa läsnäolollani?

Psykologisesti turvallinen työyhteisö

Meillä BoMentiksella on unelma, että saamme tehdä työtä psykologisesti turvallisessa ympäristössä. Ilokseni voin todeta, että oman kokemukseni myötä se ei ole jäänyt unelman tasolle – eli voin todeta, että elämme unelmaamme todeksi. Koen tällä hetkellä, että saan töissä olla oma, keskeneräinen ja virheitä tekevä ihminen, joka kaipaa tukea monelta eri taholta. Olemme onnistuneet luomaan kulttuurin, jossa välitämme toisistamme ja olemme toisistamme kiinnostuneita. Samalla olemme myös tietoisia siitä, että meidän kannattaa jatkuvasti tehdä töitä tämän hyvän tilan olemassaolon jatkumiseksi.

Mites teillä?

Onko unelma psykologisesti turvallisesta työyhteisöstä utopiaa? Jos on, mitä on tehtävissä? Jos työyhteisö on psykologisesti turvallinen, koko yrityksen osaaminen on paremmin käytössä – ja siitä seuraa viimeisen viivan alle entistä parempia numeroita. Saman totesi tutkimuksissaan Google[2], joka nosti psykologisen turvallisuuden[3] huipputiimien yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä.

Pohdintatehtäviä:

1. 1. Kuka on sinulle sellainen ihminen, kenelle sinä tiedät olevasi rakas ja kelpaavasi sellaisena kuin olet? Vinkki: Kerro hänelle ja osoita kiitollisuuttasi!
   2. Kenelle sinä haluaisit olla sellainen tukipilari?
   3. Mistä SINULLE tulee sellainen kokemus, että työyhteisössä on hyvä olla?’

LÄHTEET

[1] VUCA on lyhenne sanoista Volatile (epävakaa), Uncertain (epävarma), Complex (kompleksinen) ja Ambiquity (monitulkintainen).

[2] Duhigg, C. (Feb. 25, 2016). What Google Learned From Its Quest to Build the Perfect Team, The New York Times, https://www.nytimes.com/2016/02/28/magazine/what-google-learned-from-its-quest-to-build-the-perfect-team.html?smid=pl-share

[3] Edmondson, A. (1999). Psychological Safety and Learning Behavior in Work Teams. Administrative Science Quarterly, 44(2), 350-383. doi:10.2307/2666999, https://www.jstor.org/stable/2666999?origin=JSTOR-pdf&seq=1