Tunteita, vauhtia ja monimutkaisuutta – niistä on muutos tehty! | BoMentis Coaching House

Tunteita, vauhtia ja monimutkaisuutta – niistä on muutos tehty!

Blogit

Muutos on yksilöllinen kokemusperäinen asia. Meistä kukin käsittää eri asiat eri tavoin, esimerkiksi joko ”business as usual” -asioiksi tai muutokseksi. Väitän, että muutos ei ole muutos, jos se ei herätä tunteita. Tuoreehkona muutoksen muotisanana VUCA (Volatity, Uncertainty, Complexity, and Ambiguity) merkitsee kiihtyviä muutoksia, lisääntyvää kompleksisuutta ja epävarmuutta, muutoksien räjähdysherkkyyttä ja monitulkintaisuutta.

Miten sitten johtaa, jos ei voi eikä kannata liikaa suunnitella ja rakentaa prosesseja, kun ne kuitenkin vanhentuvat pian?

Muutoskyvykkyyttä tai muutosjohtamista ei opita luokassa, eikä välttämättä edes pitkän uran aikana. Usein muutoskyvykkyys kasvaa erilaisten kriisien kautta. Kyse ei ole siis siitä, miten olemme kaiken tehneet aiemmin tai edes siitä, miten olemme varautuneet tulevaisuuteen – vaan siitä, miten kyvykkäitä olemme reagoimaan tulevaan – miten nopeasti toimintakykymme palautuu muutoksessa. Omaa muutoskyvykkyyttä voi arvioida antamalla itselleen arvosanan seuraaville muutoskyvykkyyden osa-alueille: Kyky nähdä laaja-alaisesti mahdollisuuksia, kyky uskoa itseensä, kyky soveltaa, kyky fokusoida, kyky toimia, kyky analysoida ja kyky osallistaa muita/pyytää apua.

Muutoskyvykkyyteen liittyy olennaisesti kollektiivinen tietoiseksi tulemisen prosessi: miksi, mitä, milloin ja miten ovat peruskysymykset, jotta muutosta voi edes ajatella käsiteltävän. Tämän lisäksi tarvitaan yhteistä ja yksilöllistä keskustelua missä käsitellään heränneitä kysymyksiä sekä tunteita.  Esimiehen ja koko tiimin olisi fiksua yrittää tulla tietoiseksi mahdollisimman monesta toimintaan vaikuttavista syistä, myös niistä mitkä estävät tai vääristävät muutosta.

Jari Koskinen ja Jari Kaivo-oja (Pohdintoja ennakointi ja muutoskyvykkyydestä 3.8.2017) toteavat, että aika usein suunnittelussa ollaan tilanteessa, että suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaa jokin yksi muita vahvempi näkökulma, joka estää näkemästä suunniteltavaa ja päätettävää asiakokonaisuutta riittävän kokonaisvaltaisesti. Ennakointi- ja muutoskyvykkyys syntyy ennen kaikkea jatkuvasta, moniarvoisesta, moninäkökulmaisesta ja monialaisesta arvioinnista ja suunnittelusta yhdessä. Keskeinen osa ennakointi- ja muutoskyvykkyyttä on se, että työtä tehdään jatkuvasti yhdessä ja yhteistyössä.

Muutoskyvykkyys, tunneäly ja yhteistyötaidot ovat jo monien eri tahojen, kuten esim. tulevaisuudentutkijoiden taholta, tunnistettu keskeisiksi osaamisalueiksi tulevaisuuden työyhteisöissä. Valmentavalla otteella johtaen osallistaen, vastuuttaen ja sitouttaen toimiva esimies tulee varmasti menestymään tulevaisuudessa. Esimies joka haluaa tehdä toisista tähtiä!

Koskisen ja Kaivo-Ojan mukaan jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö suorastaan vaatii sitä, että arvioimme jatkuvasti muutoksia yhdessä. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, ettei työtä edelleen voi tehdä myös yksin keskittyen ja pohtien. Olennaisesta on kuitenkin jatkuvasti törmäyttää osaamisia ja erilaisia näkökulmia, suunnitella ja tehdä työtä työpajoissa sekä yhteisissä kohtaamisissa. Tämä tarkoittaa johtamisen näkökulmasta mahdollistamista, eli miten sinä esimiehenä luot ajan, paikan ja ilmapiirin, jotta yhteistä keskustelua, kehittämistä ja jakamista tapahtuu.

Seuraavassa on listattu näkökulmia, joista ennakointi- ja muutoskyvykkyyttä voidaan Koskisen ja Kaivo-Ojan mukaan yhdessä arvioida:

  • Ennakointi ja jatkuva muutos systeemisesti kytketty kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon
  • Jatkuva yhteinen tilannetaju ja kokonaiskuva (kollektiivinen tietoiseksi tuleminen)
  • Joustavuus
  • Nopeus ja proaktivisuus
  • Moninäkökulmaisuus ja monialaisuus
  • Uusi osaaminen (uuden tarvittavan osaamisen tunnistaminen ja konseptointi)
  • Fasilitoidusti yhdessä: kunkin osaaminen hyötykäyttöön (yhteisöllinen suunnittelu)
  • Asiakas/käyttäjä prosessien keskiöön (yhteisöllinen suunnittelu)
  • Jatkuva itsearviointi, vertaisarviointia ja arviointi yhdessä
  • Hyödyllisen ja haitallisen saman tunnistaminen
  • Työ jatkuvana yhdessä oppimisena, merkityksellisenä tekemisenä
  • Tekoäly ja inhimillinen joukkoäly yhdessä
  • Itseorganisoituvuus ja matalat hierarkiat
  • Luovan intuition hyödyntäminen
Ota yhteyttä

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Tietosuojaseloste