3 vinkkiä palautteenantoon

Kuulen usein, että työtyytyväisyyskyselyjen kehityskohdaksi on nostettu palaute. Usein ajatellaan, että tarvitsemme palautetta kehittyäksemme. Se ei kuitenkaan ole ainoa asia, missä palaute on meille hyödyksi. Palaute kertoo myös, että minut ja työsuoritukseni on huomattu. Palaute on myös viesti välittämisestä ja minun sekä työni tärkeydestä.

Näinä haastavina aikoina palaute nousee vielä suurempaan arvoon, kun työskentelemme poikkeusoloissa kuka missäkin. Muistathan antaa kollegoillesi palautetta myös näin etänä!

Mitä palautteenannossa on tärkeää muistaa?

1. Miksi annan palautetta?
Mieti ensin miksi haluan antaa palautetta, eli mikä on motiivisi. Tämä on erityisen tärkeää korjaavan (kriittinen, negatiivinen) palautteen kohdalla. Mieti haluatko antaa palautetta suoraan, koska olet ärsyyntynyt. Vai haluatko toimia toiselle peilinä, jotta hän kehittyy, innostuu ja motivoituu.

Hyvä ja toimiva palaute on toisen suorituksen, työn, käytöksen tai asenteen huomioimista. Tämä voi siis olla sekä positiivista että negatiivista asiaa. Huono ja jopa mitätöivä palaute puolestaan keskittyy toisen toiminnan kommentointiin tai arvosteluun. Kritiikki ilman parannusehdotuksia ja rakentavaa keskustelua on toisen alentamista.

Vinkki: Mieti aina ensin haluatko antaa palautetta suoraan, koska olet ärsyyntynyt. Vai haluatko toimia toiselle peilinä, jotta hän kehittyy, innostuu ja motivoituu.

2. Miten annan palautetta?
Olemme erilaisia ja siksi on hyvä pysähtyä miettimään miten sanoittaa palaute toiselle, jotta toinen pystyy sen vastaanottamaan. Positiivisen palautteen osalta esimerkiksi osa menee lukkoon, kun saa kehuja ryhmän edessä. Myös, jos henkilön oma kokemus on päinvastainen kuin mitä tarjoat, ei positiivinen palauteesi uppoa häneen. Kriittisen, negatiivisen palautteen osalta nousee helposti suojamuuri eteen: selittelyä, torjumista tai jopa suoranaista vihastumista voi ilmetä.

Tutkimusten mukaan palaute on vaikuttavimmillaan, kun se vahvistaa omaa käsitystä asiasta. Yksilöillä on taipumusta kieltää negatiiviset viestit, mikäli se eroaa heidän omasta käsityksestään. (mm. Tesser & Campbell, 1983;  John Hattie & Helen Timperley, 2007: The Power of Feedback)

Vinkki: Pyydä ensin toista itse kertomaan miten koki sen asian tai tilanteen, josta haluat antaa palautetta. Sen jälkeen voit joko vahvistaa tai esimerkiksi kysyä haluaako hän kuulla miten sinä sen koit. Arvostava asenne ja omien kokemusten tai tunnetilojen peilaaminen on yleensä toimivaa.

Erityisesti etänä annettavassa palautteessa toisen oman kokemuksen tai näkemyksen palautteen kohteena olevaan asiaan on esisijaisen tärkeä muistaa tarkistaa enne suoran palautteen antamista. Näin saat itsellesi aikaa miettiä, että miten tarjota arvostavasti toiselle oma eriävä tai vahvistava kokemuksesi.

3. Mihin palaute johtaa?
Palautteen annolla ei ole mitään merkitystä, jos sinua ei kiinnosta mitä toinen aikoo saamallaan palautteella tehdä. Siksipä päätä kiinnostua myös siitä mitä mieteitä palaute saa toisessa liikkeelle. Sinulla on oiva tilaisuus olla oikeasti apuna ja tukena siinä, miten toinen voisi parhaiten hyödyntää saamaansa palautetta.

Tämä ei tarkoita, että neuvot häntä miten sinun mielestäsi kannattaisi jatkossa toimia. Vaan tämä tarkoittaa sparrailua, coachausta ja tukea ajattelulle.

Vinkki: Voit kysyä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Mitä ajatuksia palaute sinussa herätti? / Miltä saamasi palaute tuntui?
• Mitä hyötyä sinulle oli saamastasi palautteesta?
• Kuinka tärkeänä koet saamasi palautteen?
• Mitä kehitysmahdollisuuksia se sinulle antaa?
• Mitä aiot tehdä sillä?
• Mitä tukea tarvitset minulta onnistuaksesi?
• Koska aloitat? / Mitä konkreettista teet?

Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle apua.

Ps. Mikäli haluat treenata palautteenantoa, niin ota yhteyttä!