Innostu ja johda yhdessäoppimista!

Oppiminen on ollut, ja tulee aina olemaan ihmisen lajikehityksen yksi tärkeimmistä asioista. Oppimista tapahtuu, kun vanhat tavat eivät enää toimi ja halutaan toimia uudella tavalla. Oppiminen tapahtuu luontaisen uteliaisuutemme ansiosta.

Olemme uteliaita, kun kokeilemme uutta ruokalajia tai uutta harrastusta. Olemme uteliaita ja seuraamme toisten erilaisia tekemisiä, ajankohtaisia uutisia tai unelmoimme jostain asiasta, jota meillä ei vielä ole. Toinen haaveilee uudesta kännykästä ja toinen matkasta uuteen vuorikiipeilykohteeseen. Yritämme ymmärtää maailmaa, poliittisia keskusteluja, ratkaista arjen ongelmia. Oppimista tapahtuu lähes itsestään, sattumalta tai tietoisen panostuksen voimasta. Ymmärrät ja samalla opit myös asioita itsestäsi ja toisista vähän enemmän päivä päivältä.

Uteliaisuuden rinnalla meistä löytyy myös laiska mieli ja itsekeskeinen minä. Kun olemme jotain oppineet tai ymmärtäneet omasta mielestä riittävän hyvin, tyydymme siihen.

Vino mielemme pyrkii estämään uusien vaikutteiden hankkimista, luottamaan omaan intuitioon päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutilanteessa. Se pyrkii saamaan meidät itsevarmaksi ja kokemaan pätevyyttä tilanteissa, joissa olisi syytä tunnistaa omat osaamisen rajat.

Turvallisuuden tunne omasta ymmärryksestä luo hallinnan tunnetta, jonka vuoksi emme lähde sitä kyseenalaistamaan. Välillä tämä meidän pätevyysharhamme näyttäytyy omien mielipiteiden ja tekemisten puolustamisena, ja vielä useammin toisten erilaisten ajatusten sivuuttamisena. Uskon olevani oikeassa ja vähättelen toisen sanomisia. Päädyn toimimaan kuten aikaisemminkin, koska se on minulle kustannustehokasta ja miellyttävämpää. Oppimismahdollisuus jää käyttämättä.

Oppiminen on tietoinen valinta

Kun oppii tunnistamaan oman mielen liikkeitä, siihen pystyy tietoisella työskentelyllä vaikuttamaan. Uskaltaisinko jättää tutun ja turvallisen autopilottitekemisen ja ottaa riskin, joka aiheuttaa ajoittain epämukavuutta ja epävarmuuden tunnetta? Todellisuudessa oppimismatka harvoin on pelkkää innostusta, vaan siihen kuuluu myös koettelemuksia ja ennen kaikkea omien tunne-esteiden kohtaamista, jotka haastavat oppimista. Mielen laiskuus houkuttelee tekemään jotain, että pääsisi vähemmällä. Edessä on tietoinen valinta tutun vaivattomuuden ja tuntemattomaan liittyvän vaivannäön välillä.

Kun oppimisen tie on tietoisesti valittu, matkalla tulee vastaan oivalluksen, yllättymisen, innostuksen ja pettymyksenkin hetkiä. Tunteiden koko kirjo kuuluu oppimiseen. Kun valitsen oppimisen, valitsen samalla kohdata itseäni eri puolelta. Alla on Oppimisen intopuntari^©, jonka avulla pääsee arvioimaan omaa halukkuutta lähteä oppimismatkalle. Puntaria voi käyttää joko itsenäisesti tai osana yhteistä keskustelua tiimissä.

Käytä asteikkoa 1–6, jossa 1 = en, en juurikaan – 6 = kyllä, todellakin.

Oppimisen intopuntari^©

1. Haluan oppia tunnistamaan omia ajatusrakennelmia, joilla olen elämäni aikana omaa toimintaa ohjaillut.

2. Haluan oppia uutta ja samalla olen valmis kohtaamaan sen, miten vähän oikeasti tiedänkään asioista.

3. Haluan oppia elämään tietämisen ja ei-tietämisen, varman suorittamisen ja epävarman tekemisen välillä.

4. Haluan oppia epäonnistumisista.

5. Haluan oppia näkemään itseni uudella ja aikuisella tavalla, jossa annan tunnustusta omille puolilleni, joita en luontaisesti haluaisi kohdata.

6. Haluan tietoisesti valjastaa uteliaisuuttani itseäni kiinnostavia asioita ja ilmiöitä kohtaan.

Jos saa 30 pistettä tai enemmän, hienoa! Juhlistakaa sitä! Oppimista takuuvarmasti tapahtuu. Jos taas jossain kohdissa vastasit 1–3 välillä, pysähdy pohtimaan sitä tarkemmin. Miksi näin on ja mitä sille voisi tehdä?

Kohti yhdessäoppimista

Kun oppimisen into on kohdillaan, seuraavaksi tarvitaan konkreettisia toimia, jotka tuottavat varsinaista oppimista. Oppimisaikeet tarvitsevat rinnalleen systemaattista toimintaa ja tekoja. Koska yksin harvoin opitaan, tarvitaan toisia, joiden kanssa oppia. Parasta oppimista tapahtuukin työn arjessa yhdessä kollegojen kanssa, tiimissä.

Oppimista ei tapahdu itsestään, vaan oppimista ja siihen liittyvää prosessia tulee johtaa. Yksilöllistä innostusta ja tiimin psykologista turvallisuutta tulee kasvattaa pitkäjänteisesti. Yksittäiset panostukset harvemmin kantavat pitkälle. Valmentavasti toimivan tiimin johtajan tunnistaa siitä, että hän priorisoi aikaa tiimin yhteisiin oppimiskeskusteluihin, tukee yksilöllistä reflektiokykyä sekä toimii jatkuvan parantamisen ajattelumallin mukaisesti.

1. Ajan tärkeys. Työn arjessa aikaa ei ole koskaan riittävästi. On tehtävä valintoja, jotka osoittavat, mikä on tärkeää. Jos oppiminen on tärkeää, sille löytyy aina aikaa. Valveutunut tiimin vetäjä käyttää yhteistä aikaa keskusteluun yhteisestä työstä ja sen kehittämisestä sekä yksilöllisten oppimiskokemusten jakamiseen.
2. Reflektiotaitojen merkitys. Yhteinen oppimiskeskustelu edellyttää tiimiläisiltä reflektoinnin taitoa, jossa omaa ja yhteistä tekemistä arvioidaan ja tarkastellaan eri puolilta. Itsereflektio vastaavasti kääntää huomion omien tuntemusten, mielikuvien, tunteiden tai ajatusten havainnointiin ja tarkasteluun. Kun itsereflektiota tapahtuu osana yhteistä keskustelua, yhdessä oppimista tapahtuu.
3. Jatkuva parantaminen. Jatkuva parantaminen ja siihen liittyvät käytännöt ovat keskeinen osa tiimin yhdessä oppimista. Kyse on jatkuvasta kehittämistyöstä, jonka tarkoituksena on rakentaa työnteosta mielekästä ja tehokasta. Arkityön prosessit sujuvat, kun erilaiset hukat ja häiriötekijät on saatu minimoitua.

Oppimisen johtaminen on mielekästä ja palkitsevaa, kun tiimiläiset ovat aidosti kiinnostuneita asiasta, jossa halutaan kehittyä. Jos kiinnostusta ei syystä tai toisesta tunnu olevan, silloin on aika aktivoida yhteistä oppimiskeskustelua esimerkiksi tiimin perustehtävästä tai tiimin tavoitteiden merkityksellisyydestä. Mitä se tarkoittaa minulle? Miksi se on meille / meidän asiakkaillemme tärkeää? Kun jokin asia koetaan merkitykselliseksi, niin siihen kyllä panostetaan. Ja kun tiiminä jotain halutaan, niin keinot sen saavuttamiseen löydetään kyllä.

Tiimin osallistamista kannattaa tehdä hyvillä, voimallisilla kysymyksillä. Tue tietoisesti tiimiläisten keskusteluyhteyttä, iloitse näkyvästi hyvästä ja ratkokaa ongelmia yhdessä.

1. Miten arvioisin tällä hetkellä a) omaa ja b) koko tiimin innostusta käsiteltävän aiheen edistämiseen?
2. Mistä innostuneisuus tai sen puute kumpuaa?
3. Miten voisimme lisätä intoa, jotta pääsisimme jouhevammin kohti haluttua tavoitetta?

Koska oppiminen on luontaisen uteliaisuuden valjastamista käytännön teoiksi, oppimista haastavat psykologiset esteet on kohdattava. Uteliaisuus on kuraista kokeilua ja sen tutkimista, mitä tapahtuu!

Haluatko oikeasti oppia parempaa tiimien johtamista?

Jos vastaat kyllä, niin silloin kirjamme ”Valmentava tiimin johtaminen” auttaa sinua alkuun. Älä kuitenkaan tuudittaudu pelkän lukemisen harhaan. Juttele, kokeile, pyydä apua ja tukea tässä mielenkiintoisessa asiassa eli tiimin johtamisen oppimisen prosessissa.

Tiimin oppiminen vaatiikin valmentavalta tiimin johtajalta pelisilmää ja kykyä johtaa yhteistä kommunikaatiota ja tekemistä, jotta oppimista pääsee tapahtumaan. Muista kuitenkin, että sinäkin saat olla tiimisi johtajana keskeneräinen, sillä ihmiset eivät halua täydellisyyttä vaan ihmisen kokoista esihenkilöä. Keskeneräisyys ei ole heikkoutta, vaan se on vastalääke pysähtyneisyydelle. Vinkki: Aseta vuoden tavoitteeksi tiimin yhdessä oppiminen!

Lue lisää valmentavasta tiimin johtamisesta uunituoreesta kirjasta: Valmentava tiimin johtaminen. Yhdessäohjautuvuus ja systeeminen ajattelu onnistumistekijöinä. Alma Talent 2021.

LÄHTEET

Ristikangas Marjo-Riitta, Lönnroth Anna, Ristikangas Victoria & Ristikangas Vesa. (2021). Valmentava tiimin johtaminen – Yhdessäohjautuvuus ja systeeminen ajattelu onnistumistekijöinä

Siefen Hanna (2021). Uteliaisuuden taito