Keksijä, diplomaatti ja vastustaja – kuka sinä olet?

Annukka päättelee palaveria: Koska olisi seuraava sopiva aika… Ennen kuin hän ehtii lauseen loppuun Johanna huikkaa tietokoneruutunsa takaa: Kun mä katon kaikkien kalentereja, niin kahden viikon päästä torstaina aamulla. Pertti toteaa heti: Kaikkihan tietää, että mä en voi koskaan tulla to aamuisin, kun mulla on jääkiekkotreenit aamulla. Maija rientää hätiin: Mutta jos me muut aloitetaan, ja Pertti liittyy sitten mukaan, kun ehtii? Epämääräistä mutinaa ja Johanna toteaa: Mä varasin tän saman neukkarin, hyväksykää kalenterikutsu heti nyt kun vielä muistatte.

Kuulostaako tutulta? Kun ryhmä ihmisiä kokoontuu, jokaiselle ”solahtaa” enemmän tai vähemmän luonteva tapa kommunikoida ryhmässä. Näitä erilaisia toimintatapoja kutsutaan ryhmärooleiksi. Ryhmäroolit kiinnostavat ihmisiä, koska ne ovat läsnä kaikissa ryhmätilanteissa. Roolit aiheuttavat myös monenlaisia tunnereaktioita: ne ärsyttävät ja hämmentävät. Miksi sen Pertin pitää aina vastustaa kaikkea? Miksi se Annukka on sellainen tossukka, eihän se ole mikään ryhmänvetäjä.

Ryhmäroolien ymmärtäminen voi tuoda paljon tehokkuutta ryhmätyöskentelyyn ja voi lisätä myös itsetuntemusta. Eräs tunnetuimmista rooliteorioista on Ruth Meredith Belbinin rooliteoria. Hänen mukaan seuraavat roolit ovat hyvin toimivan tiimin edellytys: keksijä, tiedustelija, tekijä, takoja, viimeistelijä, arvioija, diplomaatti ja kokoaja. Jos jossain tiimissä on joku roolityyppi yliedustettuna, se voi jopa estää tiimiä pääsemästä sen tavoitteisiin. Jos tiimissä on vain keksijöitä ja tiedustelijoita mutta ei tekijöitä, voi työ jäädä tekemättä.

Belbinin rooliteorian mukaan henkilön toiminta johtuu siitä roolista, jonka hän on tilanteessa valinnut. Toiminta ei siis perustu yksilön pysyviin ominaisuuksiin, vaan ihminen on toimija joka voi toimia myös toisin. Jos sinusta tuntuu, että sinulle aina ”lankeaa” se sama rooli, muutos lähtee oman toiminnan tiedostamisesta ja havainnoinnista. Mikä on sinulle tyypillinen tapa toimia? Voisitko toimia toisin? Aina pohdinnan ei tarvitse olla syvällistä, nopeiten tuloksia saa, kun lähtee rohkeasti kokeilemaan uutta toimintamallia. Jos olet aina ensimmäisenä äänessä, kokeile olla hiljaa ja seuraa mitä tapahtuu. Sinun käytöksesi vaikuttaa sitä seuraavaan vuorovaikutukseen, sillä roolit muodostuvat vuorovaikutuksessa.

Yksilöiden toiminta on systeemisesti linkittynyt toisiinsa. Tapahtumat ovat ryhmän ja yhteisön toimintaa. Roolin määritelmä painottaa ihmisen kykyä ja mahdollisuutta valita aktiivisesti roolinsa, mutta samalla se auttaa ymmärtämään riippuvuuden muista henkilöistä.

Yksilön roolin ottoon vaikuttavat sekä hänen omat persoonalliset taipumuksensa, että ulkopuolelta tulevat odotukset. Ryhmässä roolit ovat yhdistelmiä sosiaalisesta ja persoonallisesta roolitasosta. Koska esimerkkitarinan Johannan toimintatapa on tarttua toimeen, muut ryhmän jäsenet odottavat, että hän ”tietenkin” varaa seuraavan palaveriajan ja neuvotteluhuoneen.

Ryhmäroolien ymmärtäminen tuo joustavuutta ryhmätyöskentelyyn. Kun ymmärrämme, että roolit muodostuvat vuorovaikutuksessa joka kerta uudelleen, voimme luopua roolista, joka meille on luontaisin. Sinä itse olet aktiviinen osa vuorovaikutusta, ja voit vaikuttaa siihen, miten muut seurassasi käyttäytyvät. Kun huomaamme roolien dynaamisuuden ja kiinteän yhteyden vuorovaikutukseen, voimme pienilläkin muutoksilla tehostaa tiimin toimintaa tai parantaa kaveriporukan yhteenkuuluvuutta. Ryhmäroolit toimivat nimittäin joka paikassa ja kaikkialla; ja niiden tiedostaminen voi parantaa monenlaista vuorovaikutusta.

Lähteet:
Kopakkala, A. (2008). Porukka, jengi, tiimi- ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita Prima Oy.
Niemistö, R. (1999). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Tampere: Tammer-Paino.
Ristikangas, M.-R. & Ristikangas, V. (2017) Valmentava johtajuus. 4. Painos. Helsinki: Talentum.