Miksi monikulttuurisuuden johtamisella on väliä?

Yhä useammat suomalaiset työyhteisöt ovat nykyään monikulttuurisia. Työpaikoilla kohdataan erilaisia kieliä, tapoja, arvoja ja taustoja ja siten samalla myös uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia. Monikulttuurisuus ei ole enää pelkkä ilmiö, vaan todellisuutta, joka vaatisi tietoista ja ehkä taitavaakin johtamista.

Poikkeuksellinen tarina johtajuudesta

Haluamme jakaa tarinan kahdesta esihenkilöstä, joiden johtajuus ei näy pelkästään hyvin toimivissa prosesseissa tai sujuvassa arjessa, vaan ennen kaikkea siinä, miten he ovat rakentaneet työyhteisön, joka perustuu luottamukseen ja inhimillisyyteen.

Kustaankartanon seniorikeskuksen osastonhoitaja Mark Kanyingi ja vastaava sairaanhoitaja Aleksandra Savola osallistuivat BoMentiksen esihenkilövalmennukseen. Valmennuksen aikana kävi selväksi, että he ovat onnistuneet luomaan ainutlaatuisen monikulttuurisen työyhteisön.

Mutta miten tämä onnistui käytännössä? Me päätimme ottaa siitä selvää.

Miten psykologinen turvallisuus rakennetaan?

Mark ja Aleksandra kertoivat, että heidän tavoitteensa oli luoda turvallinen ja ymmärtävä ilmapiiri. Seniorikeskuksessa työskentelee ihmisiä yli kahdestakymmenestä eri kulttuurista. Kaikkien suomen kielen taito ei siis ole vahva, eikä kielitaito ei ole rekrytoinnin ensisijainen kriteeri. Osastonhoitaja Mark Kanyingi painottaakin:

”Ihan alusta, kun teemme haastattelua, erotamme kielitaidon ja ammattitaidon kahdeksi eri asiaksi. Katsomme haastattelussa ihmisen luonnetta ja persoonallisuutta, sillä kielitaitoa ja ammattitaitoa voi aina kehittää.”

”Alussa jotkut ovat kysyneet, miksi otitte minut, vaikka en osannut sanoa edes ’moi’. No, tähän Mark vastaa: ”Sain haastattelussa kuitenkin käsityksen, millainen ihminen sinä voisit olla. Sain käsityksen, että haluat kehittyä ja kouluttautua.”

Hyväntahtoinen ja monimuotoisuutta tukeva ilmapiiri voi luoda turvallisen ja voimaannuttavan työilmapiirin. Erilaisten taustojen ja näkökulmien ansiosta syntyy enemmän ymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun siihen rauhassa ja pitkäjänteisesti eikä yritetä saavuttaa pikavoittoja. Jos henkilö viestii sitä, että hän haluaa olla osa yhteisöä ja oppia, niin se on yksi tärkeimmistä asioista, joita painotamme.

Yhdessä suomenkielen oppiminen rakentaa

Kustaankartanon seniorikeskuksessa on otettu konkreettisia askeleita monikulttuurisuuden tukemiseksi. Yksi esimerkki ovat suomen kielen kurssit, joihin kuka tahansa voi osallistua. Ne parantavat kielitaitoa, vahvistavat itseluottamusta ja luovat yhteishenkeä. Yhdessä oppiminen vähentää epävarmuutta ja pelkoa riittämättömyydestä.

Yhteisössä on kehitetty myös arjen käytäntöjä kielen oppimisen tukemiseksi. Mark kuvaa tilannetta näin: ”Meillä pyritään siihen, ettei talossa puhuta omia tai muita kieliä, vaan kaikkia kannustetaan puhumaan suomea.”

Aleksandra jatkaa: ”Kyllä, puhumme suomea, ja se on tärkeää. Tätä kannustetaan positiivisesti, ei kielletä mitään. Meillä on vähän leikkimielinen systeemi, jossa ’sakko’ tulee, jos puhutaan äidinkieltä – kaikki rennosti ja hauskasti. Se on todella hyödyllistä.”

Monikulttuuripäivien merkitys yhteisöllisyydelle

Lisäksi keskuksessa järjestetään monikulttuuripäiviä, joissa työntekijät tuovat esiin omaa kulttuuriaan ruoan, pelien ja tarinoiden kautta. Ymmärrys ei ole vain passiivinen ajatus, vaan aktiivista osallistumista ja halua oppia toisilta. Näiden tapahtumien kautta työntekijät tutustuvat toistensa taustoihin, mikä vahvistaa yhteishenkeä ja edistää aitoa vuorovaikutusta.

Monimuotoisuus on mahdollisuus, kunhan siihen tarttuu

Kustaankartanon esimerkki osoittaa, että monikulttuurinen työyhteisö ei synny itsestään. Se vaatii tietoista työtä, arjen tekoja ja johdonmukaista johtamista. Kun moninaisuus nähdään vahvuutena ja ihmisten potentiaaliin uskotaan, syntyy työpaikka, jossa jokainen voi tuntea itsensä arvostetuksi ja mukaan otetuksi.

Haastattelija: Zakaria Warsame, BoMentis Oy