Miksi tiimityöstä pitäisi puhua?

Tiimissä työskentely on ihmisten välistä systeemistä toimintaa, jossa on paljon erilaisia asioita, tapahtumia ja tunteita. Eli tiimityöskentely herättää erilaisia tunteita; innostavia ja hankalia tunteita.

Tiimityöskentely on nykypäivänä tärkeää – ja innostavaa, kun se toimii. Tiimityöskentely ei ole aina helppoa, mutta sitä voi oppia ja löytää tapoja, jotka ovat mielekkäitä ja siten energisoivia! 

Lähes kaikki tunnistavat ja tunnustavat tiimissä ja ryhmässä työskentelyn hyödyt, mutta ihmisille, jotka ovat tottuneet työskentelemään yksin, se on myös vaativaa ja jopa hankalaa. Joka tapauksessa se on erilaista kuin itsekseen yksin työskentely.

Tiimityöskentelystä on tullut uusi normaali, vai onko?

Organisaatioissa on siirrytty tiimityöskentelyyn. On lanseerattu tiimimalleja, ja siten yhtäkkiä meistä kaikista on tullut tiimiläisiä. Olemme löytäneet itsemme tiimistä tiimiläisenä.

Lähtökohtaisesti sehän on hyvä asia. Mutta käytännössä yhdessä työskentely on itse asiassa todella vaativaa.

Tiimi ei synny tyhjästä; varsinkin kun länsimaisessa työelämässä pitkälti on ollut se perinne ja historia, että edetään yksilö edellä. Tuloksia on totuttu mittaamaan siitä näkökulmasta, että mitä minä, yksilö, olen saavuttanut. Muutoksiakin on toki tehty, että on siirrytty tiimipalkitsemiseen, mutta muuttuvista ajoista huolimatta olemme Suomessa vielä hyvinkin yksilökeskeinen kulttuuri. Olemme ennen kaikkea yksilöitä – myös tiimeissä.

Ihminen oppii tekemällä ja kokemalla!

Meillä ei ole välttämättä historiaa ja taustaa, ymmärrystä ja kosketuspintaa siihen, mitä tiimissä työskentely vaatii. Se että lanseeraamme tiimirakenteen organisaatioon, ei yksin ratkaise vielä mitään. On vielä monta kompastuskiveä; yksi suuri muutos kokonaiskuvaan ei ratkaise niitä lukuisia pieniä ongelmia, jotka syntyvät, kun yksilöiden välinen kitka kipinöi ja hiertää koko tiimin ilmapiiriä. Ja tietysti iso rooli on tiiminvetäjällä tai hänellä, joka tiimiä johtaa. Ymmärtääkö hän johtavansa yhtenäistä yksikköä, sekalaisen ja eksyneen yksilölauman sijaan?

Se mihin ei olla pysähdytty ja asiaa ajateltu, on se, että johtaja ei yksin voi kantaa tiimiä harteillaan uuteen ja parempaan huomiseen; myös tiimiläisten pitää toimia eri tavalla. Heidän pitää luopua omasta itsenäisestä yksinäisyydestään ja toimittava osana tiimiä. Joukkuepelaajat tietävät tämän joukkuelajeista. Mutta mitä joukkuepelaaminen työelämässä sitten tarkoittaa? Mitä tarkoittaa sitä, että toimitaan tiiminä, tai se että pelataan samaan maaliin? Sen määrittely voikin olla hankalaa, koska työtehtäviä voi olla niin erilaisia.

Tiiminä työskennellessä, tarvitsee sekä kuunnella että puhua; jakaa omia ajatuksia, kertoa, mitä ajattelen asioista. Yhteinen ymmärrys vaatii vuoropuhelua. Ja miten sitten me, jotka olemme tottuneet vaikenemaan ja välttelemään, lakaisemaan ajatuksemme maton alle välttääksemme konflikteja, voimme oppia olemaan eri mieltä terveellä ja turvallisella tavalla, ja vielä sanomaan sen ääneen?

Tiimissä työskentely tarvitsee harjoittelua, ja johtajuutta. Molempia. Ihminen oppii luontaisesti tekemällä ja kommunikoimalla tekemistä, joten tätä käytännössä tulisi tehdä, jotta oikeasti onnistumme ottamaan tiimityöskentelyn suomalaisen organisaatiokulttuurin vahvuudeksi.

Tarvitsemme tietoa, mitä käytännössä tiimityöskentely on!

Tarvitsemme opetusta ja tietoa mitä tiimityöskentely tarkoittaisi ”meillä” ja ”meidän organisaatiossa”. Liian usein kohtaamme tilanteita, jossa ihmiset kertovat ahdistuneena meille viestiä:

Joo, meille kerrotaan, että nyt me työskennellään tiimissä, mutta kukaan ei kerro, että mitä se oikeastaan tarkoittaa? 

Näiden viestin vuoksi tiimissä työskentelyä tulisi tukea jakamalla käytännön oppeja, mitä on tiimityöskentely ja auttaa ihmisiä tekemään yhdessä töitä. Ei pidä jättää ihmisiä yksin tekemään jotain, mitä he eivät osaa.

Hyvä uutinen on se, että tämä kaikki on mahdollista. Tiimityössä tieto ei lisää tuskaa; se lisää turvaa. Tiedämme mitä meidän tulisi tehdä ja miten. Tarvitsemme siis enemmän sekä tietoa, että käytännön harjoittelua tiimissä työskentelyyn. Se on sitä yhdessäohjautuvuutta, joka luo pohjaa psykologisen turvallisuuden rakentumiselle ja ylläpidolle. Kukaan yksittäinen esihenkilö tai johtaja ei voi antaa näitä, mutta hän voi mahdollistaa näiden syntymisen – aivan kuten jokainen tiimiläinenkin voi edesauttaa näiden syntymistä. Otetaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista, jota toimiva tiimityöskentely meille tarjoaa.

Lähteet

Valmentava tiimin johtaminen, 2023. Ristikangas, Marjo-Riitta, Lönnroth, Anna, Ristikangas, Victoria & Ristikangas, Vesa. 2. painos. Alma Talent.

Valmentava johtajuus, 2022. Ristikangas, Marjo-Riitta & Ristikangas, Vesa. 7. painos. Alma Talent.