Sosiaalinen identiteetti tiimin toiminnan perustana

Tiimipalaveri eteni kuin täi tervassa: katsoin kun tiiminvetäjän diat vaihtuivat kuin hidastetussa filmissä. Tuijotin videotykin heijastamaa kuvaa, näkemättä mitä siinä esitettiin. Lähiesihenkilö ryki voimakkaasti ja ympärilläni kuului voimakasta sisäänhengitystä.

Niin, no se on nyt päätetty, että teidän kaikkien työkuva vaihtuu ja tämä uusi muutos tulee voimaan nyt.”

Ympärilläni kuohahti: “TÖRKEÄÄ!” Tiimitoverini huusivat kiihdyksissään ja alkoivat protestoida voimakkaasti. Näin dialle heijastetun muutosehdotuksen ja kohautin olkapäitäni: ”aivan sama”..

Olen miettinyt paljon sitä, mistä työn imu tulee ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että jaksamme työssämme. Miksi toiset jaksavat puurtaa yksitoikkoisissa töissä ja toiset tuntuvat vaihtavan mielenkiintoiset ja haastavatkin työtehtävät nopeammin, kuin itse ehdin kuuluisan kissan sanoa?

Yksilöllinen identiteetti ja sosiaalinen identiteetti rakennuspalikoina

Opintoni ja kokemukseni ovat vakuuttaneet minut siitä, että yksi tärkeimmistä tekijöistä, joa vaikuttaa työssä jaksamiseeni ja omaan jaksamiseeni, on se, miten minä määrittelen itseni. Itsen rakennuspalikoita ovat oma yksilöllinen identiteetti ja sosiaalinen identiteetti. Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan osa ihmisen käsityksestä siitä kuka hän on, muodostuu niiden ryhmäjäsenyyksien mukaan, joihin hän samaistuu (Tajfel, 1981). Eli se kuka minä olen, muodostuu osittain sisäistettyjen ryhmäjäsenyyksien mukaan.

Sosiaalinen identiteetti on aina suhteessa ympäristöön

Sosiaalisia identiteettejä on kaikilla useita ja mpäristö vaikuttaa siihen. Ympäristö vaikuttaa siihen, mikä sosiaalinen identiteetti aktivoituu ja korostuu ja mikä vähenee. Mieti itseäsi ulkomailla: yhtäkkiä Suomen kansalaisuus onkin jotakin huomioitavaa. ”Tämän muistomerkin on tehnyt suomalainen taiteilija.” ”Hui, tuolla on muita suomalaisia, äkkiä pois.” Kotimaassa ollessa kansallisuutesi ei välttämättä tule mieleen edes joka viikko.

Me olemme äitejä, ystäviä, jalkapallonpelaajia, työntekijöitä ja tyttäriä samaan aikaan, ja ympäristön vaikutuksesta aina enemmän jotain. Tämä sosiaalisten identiteettiemme matriisi vaikuttaa siihen millaisia työntekijöitä olemme, koska työrooli on yksi sosiaalinen identiteetti, joka meillä on. Mutta mitä jos se työrooli on jotain, mihin me emme voi samaistua? Mitä jos se työ, mitä teemme ja se ryhmä mihin meidät identifioidaan, ei olekaan meille tärkeä? Sosiaalinen identiteetti nimittäin määrittää paljon: se kertoo kuka minä olen, millaiset ovat suhteeni muihin, keneen voin luottaa, mikä on tärkeää maailmassa ja kuinka tulisi toimia!

Minä ryhmän tai tiimin jäsenenä

Sosiaalinen identiteetti on mahdollista omaksua vain itsekategorisoinnin kautta: sinä määrittelet itsesi ryhmän jäseneksi ja näet itsesi samanlaiseksi muiden samaan ryhmään kuuluvien kanssa. Itsekategorisointi on prosessi, joka mahdollistaa ryhmäkäyttäytymisen. Jos et määrittele itseäsi ryhmänjäseneksi, et voi toimia osana tätä ryhmää.

Näin kävi minulle: minun tiimini, minun työroolini, minun työni eivät olleet minulle tärkeitä. En kokenut mitään, mitä työpaikallani tehtiin tärkeäksi minulle. En voinut identifioitua siihen työrooliin, jota minulle työni kautta pakotettiin. Se teki minut täysin flegmaattisen välinpitämättömäksi kaikille toimille, joita työssäni tapahtui.

Ai, työnkuva muuttuu. Aivan sama.”

Sosiaalisen identiteetin ja sen toimintamekanismien ymmärtäminen on olennainen osa tiimin toiminnan ymmärtämistä. Jos tiimin jäsenet eivät koe tiiminjäsenyyttä yhtenä sosiaalisena identiteettinään, ei tiimi voi toimia tiiminä. 

Mitä tämä tarkoittaa tiimin vetäjille? Seuraa tätä blogi-sarjaa, jossa seuraavassa osassa kerron, mitä esihenkilöt ja tiiminvetäjät voivat tehdä.