Tiimicoaching tulevaisuuden kehittämistapa

Kiltasaliin kokoontui marraskuussa viitisenkymmentä tiimicoachingista kiinnostunutta ammattilaista. Suomen ensimmäisessä tiimicoachingiin keskittyneessä seminaarissa pääsimme kuulemaan professori David Clutterbuckin ilmiömäistä ajatusjohtajuutta tiimicoachingin käytännöistä ja tulevaisuuden näkymistä. Lisäksi workshopeissa jatkoimme yhteisen ymmärryksen syventymistä keskeisistä tiimicoachingin osaamisalueista. EMCC:n ja BoMentiksen yhteistyössä järjestämä tiimicoaching-seminaari oli menestys. On todella hienoa, että Suomessa haluamme olla edellekävijöitä näin suurella ammattilaisjoukolla!

Miksi tiimicoacheja tarvitaan?

Professori Clutterbuckin mukaan liiallinen yksilökeskeisyys ei enää toimi, koska tulevaisuudessa menestyksen kulmakivet ovat tiimien jatkuva ja nopea oppimiskyvykkyys sekä mukautumiskyky. On saatava tiimeissä oleva potentiaali käyttöön.

Käytännössä se on esimerkiksi sitä, että johtamisen tulee uudistua, jossa vastuuta siirtyy esihenkilöltä enemmän jokaiselle tiimiläiselle. Lisäksi tarvitaan yhteisen työn vahvistamisen taitoja ja yhteistyöhalun vahvistamista niin tiimin sisällä kuin myös tiimien välillä. Näiden tiimeissä olevien muutosten toteuttamiseksi tarvitaan tiimicoachingin ammattilaisia.

Tiimicoaching on rinnallakulkemista

Professori David Clutterbuck avasi myös keskeisiä tiimicoachingin osaamisalueita käytännön casien avulla. Hänen mukaansa on tärkeää, että tiimicoach oppii toimimaan rohkeasti tiimistä nousevien teemojen ja ryhmäilmiöiden kanssa.

Tiimin coachaaminen on rinnallakulkemista, jossa tuetaan tiimin kollektiivista johtajuutta sekä sille asetettuja yhteisiä tavoitteita. Tarvitaan jatkuvaa oppimista ja mukautumiskykyä, kun ympärillä oleva maailma muuttuu jatkuvasti. Tärkeää on lisäksi se, että tiimicaoch ohjaa keskustelua tiimin sisäisen toimivuuden lisäksi siihen, miten tiimi kytkeytyy asiakkaiden sekä organisaation sisällä toisten tiimien kanssa.

Systeemisyys vaikuttavuuden tekijänä

David alleviivasi paikalla olijoita myös systeemisen ajattelu- ja toimintatavan tärkeydestä. Hänen kehittämänsä viitekehys, PERILL, auttaa tarkastelemaan tiimejä useammasta eri näkökulmasta. PERILL-malli rakentuu kuudesta ulottuvuudesta, joiden kautta tiimiä voi: Tiimin tarkoitus, ulkoiset prosessit, keskinäiset suhteet, sisäiset prosessit, tiimin kyky oppia sekä tiimissä oleva johtajuus.

P = Purpose and motivation
E = External processes, systems and structures
R = Relationships
I = Internal processes, systems and structures
L = Learning
L = Leadership

Seminaarissa David kävi lävitse PERILL-mallin ulottuvuuksia ja niiden välisiä keskinäisiä yhteyksiä.

Kiinnostukaa odotuksista

Yksi kiinnostava näkökulma liittyi siihen, miten tärkeää tiimien olisi kiinnostua odotuksista, joita heihin tiiminä kohdistuu. Mitä enemmän tiimi löytää yhteistä tekemisen merkitystä ja yhteisten tavoitteiden toteutumisen tärkeyttä, tulokset alkavat näkyä.

David osoitti esimerkkien avulla, että muun muassa palkitsemisjärjestelmää ei kannata enää rakentaa liikaa yksilöiden varaan. Kun tiimien yhteinen onnistuminen otetaan huomioon osana palkintaa, kokemus yhteisvastuullisuudesta vahvistuu. Tilanne on kuitenkin se, että kukaan huippuyksilö ei pysty tekemään tulosta ilman toisten apuja ja toimivaa yhteistyötä.

Pysy aallon harjalla oppimalla lisää tiimicoachingista

Tiimicoaching onkin vahvistumassa yhdeksi vaikuttavimmista tiimien kehittämismenetelmistä. Se on myös yksi nopeimmin kasvavista coachingin aloista tällä hetkellä. Haluamme BoMentis Coaching Housena olla osaltamme mukana levittämässä systeemistä tiimicoach-osaamista. Jatketaan yhdessä suomalaisen tiimicoachingin-käytäntöjen rakentamista.