Työkulttuurin murentajat – ja miten ne selätetään

Palvelualoilla työ on tärkeää, jopa kriittistä. Kun kaikki toimii, sitä pidetään itsestään selvänä, ja kun ei toimi, on jo kiire. Samalla työyhteisön dynamiikka voi olla haastava: kiire painaa, tekijöitä on monenlaisista taustoista ja arjen yhteistyö vaatii kommunikointia, joustavuutta sekä toisten huomioimista. Työ on välillä yksinäistä, eikä työkavereita näe koko päivänä. Välillä taas tarvitaan tehokasta yhteispeliä. Kun työkulttuuri alkaa rakoilla, ongelmat näkyvät nopeasti — ei vain henkilöstön viihtyvyydessä, vaan myös henkilöstön hyvinvoinnissa, työn tuloksissa ja asiakastyytyväisyydessä.

Työkulttuurin murentajat

Kokemuksemme mukaan, työkulttuuri ei romahda missään yrityksessä kerralla. Se murenee vähitellen pienten asioiden kautta.

Tyypillisiä murentajia ovat:

• Epäasiallinen käytös, joka normalisoituu. Pieni piikittely, huono käytös tai välinpitämätön asenne “sallitaan”, koska “se nyt vain on sen tyyli”.
• Vastuun pakoilu. Kun työn jäljestä ei tarvitse vastata kaverille, jää tekeminen helposti puolinaiseksi.
• Palautteen puute. Kun kukaan ei kiitä, mutta ei myöskään puutu virheisiin, syntyy välinpitämättömyyden kulttuuri.
• “Minä vastaan vain omastani” -ajattelu. Yhteinen vastuu katoaa, ja me-henki murenee.
• Motivaation hiipuminen. Kun kukaan ei näe työn merkitystä tai koe tulevansa arvostetuksi, into sammuu nopeasti.

Nämä eivät ole yksittäisten ihmisten ongelmia, vaan merkkejä siitä, että yhteinen toimintakulttuuri on jäänyt liikaa oman onnensa nojaan.

Johdon rooli – suunnan näyttäjä

Johdon ja esihenkilöiden toiminta määrittää, millainen kulttuuri työpaikalla vallitsee. Jos epäasialliseen käytökseen ei puututa, se koetaan hyväksytyksi. Jos hyvä työ jää huomaamatta, innostus hiipuu. Johtajan rooliin kuuluu myös näyttää, mikä on sallittua ja mikä ei. Se ei tarkoita sormella osoittamista, vaan selkeyttä, oikeudenmukaisuutta ja välittämistä. Parhaat esihenkilöt eivät pelkää vaikeita keskusteluja, mutta käyvät ne arvostavasti. He rakentavat luottamusta, eivät pelkoa.

Palautekulttuuri, jossa voidaan yhdessä oppia ja kehittyä

Monessa tiimissä palautetta annetaan vain, jos on moitittavaa. Mutta juuri positiivinen palaute on se, joka kasvattaa motivaatiota ja sitoutumista. Palautekulttuurin kehittäminen ei ole pelkkää “kehumista”, vaan yhteistä sopimista:

• miten palaute annetaan
• milloin se annetaan
• ja mikä on sen tarkoitus.

Hyvä palaute on konkreettista, rakentavaa, kehittävää – ja se annetaan oikeista syistä. Se osoittaa, että työ nähdään ja arvostetaan. Ja kun työntekijä tuntee arvonsa, hän sitoutuu paremmin myös yhteisiin tavoitteisiin.

Yhdessäohjautuvuus ja yhteinen vastuu

Kukaan ei rakenna kestävää ja asiakaslähtöistä työkulttuuria yksin. Siksi yhteisen vastuun vahvistaminen on erityisen tärkeää. Yhdessäohjautuvuus ja yhteisvastuu eivät tarkoita, että kaikki päättävät kaikesta, eikä kukaan lopulta kanna vastuuta. Näillä tarkoitetaan, että jokainen ymmärtää oman roolinsa ja sen merkityksen kokonaisuudessa. Kun tekijät alkavat itse ohjata toimintaansa yhteisen tavoitteen suuntaan, ja ottavat vastuuta sekä omasta että työkaverin onnistumisesta, johtajan työ helpottuu ja työn laatu paranee.

Työkulttuuri ei muutu itsestään, vaan sitä kehitetään yhdessä

Arki ei ole aina helppoa. Asiakkailla on vaikka minkälaisia tarpeita ja toiveita. Mutta juuri siksi hyvä työkulttuuri on tärkeä voimavara, joka auttaa suhtautumaan asiakkaisiin hyvällä palveluasenteella. Se parantaa asiakaskokemusta, mutta myös työyhteisön vuorovaikutus- ja yhteistyökulttuuria, työntekijän hyvinvointia ja motivaatiota, sitouttaen ja vähentäen poissaoloja. Jokainen hyvä keskustelu, palautteen hetki ja yhteinen onnistuminen yhteistyö rakentaa uutta kulttuuria.

Kun haluat kehittää oman tiimisi työkulttuuria, ota yhteyttä. Juodaan kupposet kahvia ja katsotaan miten voimme auttaa.
Varaa maksuton sparraushetki kanssamme tästä.