Unelmana psykologisesti turvallinen työyhteisö | BoMentis Coaching House

Unelmana psykologisesti turvallinen työyhteisö

Blogit

Ihanaa Unelman päivää!


Unelmani on, että työpaikassani autetaan toista kukoistamaan, kasvamaan ja ottamaan ulkomaailman kolhut vastaan. Siellä ei vain tarjota työtehtäviä ja makseta palkkaa, vaan kukin saa olla oma itsensä!


Elämme aikaa, jossa asiat sekä työtehtävät ovat moniulotteisia, systeemisiä, ja toisiinsa sidottuja. Tämä VUCA[1]-aika yhdistettynä työelämän murrokseen ja miksei koronaankin edellyttää sitä, että meidän tulee kehittää tunnetaitojamme. Uskon, että psykologinen turvallisuus on yksi erittäin ajankohtainen ja merkittävä teema.

Mitä psykologinen turvallisuus oikeasti on?

Psykologinen turvallisuus on ytimeltään sitä, että jokainen on tärkeä. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä ymmärretään yhteisvastuu ja se, että jokainen vaikuttaa siihen, millainen ilmapiiri työyhteisöön muodostuu. Psykologinen turvallisuus ja edellytykset sen onnistumiselle kuuluvat kaikille työyhteisön jäsenille, niin esihenkilön, johdon, kuin työntekijänkin rooliin. Tämä vaatii pohdintaa, miten ME luomme yhdessä työyhteisön, jossa kaikki jäsenet kokevat olevansa merkityksellisiä ja arvokkaita.

Mitä muuta konkreettista psykologinen turvallisuus on? Ensinnäkin se on uskallusta, että voin kysyä hassuja kysymyksiä. Toiseksi se näkyy mahdollisuutena ilmaista avoimesti sen, että en osaa tai tiedä jotain. Kolmanneksi se on sitä, että voin vapaasti puhua huolistani ja epäilyksistäni. Neljänneksi se näkyy siinä, että voin olla avoin sekä omista että muiden tekemistä virheistä. Virheet ja niiden tekeminen onkin yksi psykologisen turvallisuuden tärkeimmistä peruspalikoita. Kuinka uskaltaa näyttää omaa haavoittuvuuttaan, inhimillisyyttään ja ihmisyyttään?

Virheet inhimillisesti esille

Miten luoda sellainen työyhteisö, jossa virheitä aidosti tuodaan esiin, ja niiden tekemiseen kannustetaan ja niitä jopa juhlistetaan? Katso mainos, jossa Jäätelöyritys Ben & Jerry’sin eräässä mainoskampanjassa juhlistetaan epäonnistuneita jäätelömakuja.

Pohdintatehtävä: Miten omassa työyhteisössäsi voisitte mallintaa Ben & Jerry’sin virheiden tekemisen juhlimista?

Virheiden tekemiseen kannustaminen jää usein pelkäksi toteamiseksi, koska arjen haasteet aikataulupaineineen sekä resurssien puute estävät virheiden käsittelyn ja niistä yhdessä oppimisen. Esimerkiksi haasteellinen markkina- tai kilpailutilanne saattaa luoda kitkaa työkavereiden välille. Miten siis voisimme luoda sopivaa hitautta työelämään niin, että kiire sekä stressi eivät ole päällimmäisinä tekijöinä? Tarvitsemme ihmisinä käytäntöjä, rakenteita ja prosesseja, jotka auttavat meitä hallitsemaan kiirettä ja samalla kampittamaan varsin perusmokia eli niitä, jotka toteutuvat liian usein.

Lisäksi tarvitsemme hetkiä, jotka mahdollistavat sen, että jokaisesta yhteisön jäsentä kuullaan. Kun yhteisössä käydään moniäänistä keskustelua, jossa toisten arvostus välittyy kiinnostuksena toisten erilaisista mielipiteistä, psykologisen turvan perusta on valettu. Me ihmisinä olemme tunteiden lisäksi järkiolentoja, joten pystymme hyväksymään ikäviäkin päätöksiä, kunhan vaan saamme keskustella niistä.

Arjessa psykologista turvallisuutta voidaan vahvistaa konkreettisten valintojen kautta, esimerkkinä seuraavia:

  1. Tiivis keskusteluyhteys. Esimerkiksi tunnin tiimipalaveri 3 krt./viikossa. Tarvitsemme tilaa ja kokemusta siitä, että ei tarvitse jäädä ongelmien tai onnistumisten kanssa yksin. Kannattaa muistaa ja hyväksyä, että: Et voi koskaan viestiä liikaa!
  2. Anna jotain toisille. Tuo viikkopalaveriin mandariini- tai pullapussin. Kokemus siitä, että joku muistaa ja välittää, on tärkeää. Työyhteisössä alkaa kasvaa kokemus siitä, että minun hyvinvointini on tärkeää.
  3. Valitkaa tapanne olla töissä. Töissä ei oikeasti tarvitsisi esittää tai pönöttää. Töissä on hyvä olla, kun valitsemme olla tavallisia, ja hyväksyä, että meidän johtajatkin ovat ihan tavallisia. Syömme kaikki samaa ruokaa ja meillä kaikilla on elämän ylä- ja alamäkiä.

Yhteisöllisyys psykologisen turvallisuuden rakentajana 

Psykologisen turvallisuuden rakentumisessa yhteisöllisyys on merkittävässä asemassa. Suomessa olemme valitettavasti tottuneet siihen, että omalla sisulla pärjäämme, JA ennen kaikkea YKSIN. Yhteisöllisyyden kokemus on Suomessa usein hataraa. Ajattelemme, että jokaisen pitää olla itsenäinen ja olla valmis tekemään uhrauksia. Olemme kasvaneet sellaisissa perheissä, jossa tunteista ei puhuta, vaan tehtävänä on selvitä ja pärjätä – tuntui miltä tuntui. Me ihmisenä olemme kuitenkin sosiaalisia yksilöitä, jotka kaipaavat ympärilleen yhteisön tukea.

Missä tahansa vuorovaikutustilanteessa oletkaan, työpaikalla, kavereittesi kanssa, mieti systeemisen ajattelun perusideologiaa: ihminen on aina osa systeemiä. Mitä ikinä päätätkään tehdä tai jättää tekemättä, se vaikuttaa muihin ja muiden tekeminen vaikuttaa sinuun.

Pohdintatehtävä: Mitä minä tuon paikalle, kun minä tulen paikalle?  (PS. Toimii sekä f2f kontakteissa kuin virtuaalisestikin!)

Perustarpeiden täyttyminen – mitä se tarkoittaa?

Psykologinen turvallisuus meille ihmisille syntyy psykologisten perustarpeiden täyttymisestä. Pelkkä vapaus ja autonomia (=itseohjautuvuus) ei riitä. Ihminen tuntee olonsa psykologisesti turvalliseksi, kun hän kokee neljää asiaa:

  1. Olen riittävä.
  2. Minut nähdään ja tunnetaan. Minua kuullaan.
  3. Minuun luotetaan.
  4. Minulla on merkitystä. Osaamiseni on hyötykäytössä.

MINÄ / TOISET myötätunnon kohteena

Miten oppisimme käyttämään myötätuntoa johtamisen välineenä? Myötätunto on voimakas väline, jolla pääsee käsiksi syvemmälle ihmisyyteen. Testaa oheista myötätunto-treeniä.

Myötätunto-treeni

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kehittääksesi myötätunnon taitojasi.  Voit kirjoittaa vastauksesi muistiin ja palata niihin myöhemmin, pohdiskella tai päivittää niitä tai keskustella niiden pohjalta kollegan kanssa.

  1. Miten huomaan tällä hetkellä arjessa toisten tunnetiloja?
    • Jos tekisin sitä enemmän, miltä toimintani näyttäisi?
    • Miten voisin antaa niille enemmän tilaa ja mahdollisuuksia nousta esiin ja ymmärtää samalla erilaisia näkökulmia?
  2. Miten huomioin arjessa tällä hetkellä kollegojani?
    • Miten voisin opetella paremmin kysymään kollegan kuulumisia?
    • Miten voisin paremmin oppia tuntemaan juuri meidän työhömme liittyvät vaikeudet ja huolenaiheet ja ottaa ne paremmin huomioon?
  3. Miten huomioin arjessa toisten näkökulmia asioihin?
    • Miten voisin paremmin muistaa ajatella myös toisen ihmisen näkökulmaa silloinkin, kun olen eri mieltä tai pettynyt?
    • Miten voisin huomata ne tilanteet, joissa voin välittää myötätuntoa läsnäolollani?

Psykologisesti turvallinen työyhteisö

Meillä BoMentiksella on unelma, että saamme tehdä työtä psykologisesti turvallisessa ympäristössä. Ilokseni voin todeta, että oman kokemukseni myötä se ei ole jäänyt unelman tasolle – eli voin todeta, että elämme unelmaamme todeksi. Koen tällä hetkellä, että saan töissä olla oma, keskeneräinen ja virheitä tekevä ihminen, joka kaipaa tukea monelta eri taholta. Olemme onnistuneet luomaan kulttuurin, jossa välitämme toisistamme ja olemme toisistamme kiinnostuneita. Samalla olemme myös tietoisia siitä, että meidän kannattaa jatkuvasti tehdä töitä tämän hyvän tilan olemassaolon jatkumiseksi.

Mites teillä?

Onko unelma psykologisesti turvallisesta työyhteisöstä utopiaa? Jos on, mitä on tehtävissä? Jos työyhteisö on psykologisesti turvallinen, koko yrityksen osaaminen on paremmin käytössä – ja siitä seuraa viimeisen viivan alle entistä parempia numeroita. Saman totesi tutkimuksissaan Google[2], joka nosti psykologisen turvallisuuden[3] huipputiimien yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä.

Pohdintatehtäviä:

    1. Kuka on sinulle sellainen ihminen, kenelle sinä tiedät olevasi rakas ja kelpaavasi sellaisena kuin olet? Vinkki: Kerro hänelle ja osoita kiitollisuuttasi!
    2. Kenelle sinä haluaisit olla sellainen tukipilari?
    3. Mistä SINULLE tulee sellainen kokemus, että työyhteisössä on hyvä olla?’

LÄHTEET

[1] VUCA on lyhenne sanoista Volatile (epävakaa), Uncertain (epävarma), Complex (kompleksinen) ja Ambiquity (monitulkintainen).

[2] Duhigg, C. (Feb. 25, 2016). What Google Learned From Its Quest to Build the Perfect Team, The New York Times, https://www.nytimes.com/2016/02/28/magazine/what-google-learned-from-its-quest-to-build-the-perfect-team.html?smid=pl-share

[3] Edmondson, A. (1999). Psychological Safety and Learning Behavior in Work Teams. Administrative Science Quarterly, 44(2), 350-383. doi:10.2307/2666999, https://www.jstor.org/stable/2666999?origin=JSTOR-pdf&seq=1

Asiakastarinoita

Toimiva tiimi luo työhyvinvointia

Case Savonia AMK

Savonia AMK:n kuntoutuksen tiimin esimies Maritta Pitkänen & lehtori ja tiimivastaava Anu Kinnunen innostuivat BoMentiksen tiimivalmennuksesta, koska olivat kuulleet hyvää palautetta muilta tiimeiltä.

Lue lisää

Kaikki asiakastarinat

Kasvata rohkeutta coachata tiimejä - tiimicoachingopas

Lataa opas, jossa on vinkkejä siihen, kuinka lisätä rohkeutta toimia tiimicoachina.

Lataa opas

Lukunäyte kirjasta Valmentava tiimin johtaminen

Kirjanäyte: Valmentava tiimin johtaminen

Valmentava tiimien johtamisen taito on tämän päivän organisaation menestystekijä. Valmentava johtamiskulttuuri toteutuu, kun johtamisvastuulliset oivaltavat valmentavaan ajatteluun liittyvän ajattelutavan muutoksen sekä tarpeen jatkuvalle kasvulle ja kehittymiselle. Yksilökeskeisen johtamiskulttuurin tavat eivät enää yksistään riitä, vaan tarvitaan tietotaitoa siitä, miten tiimiä johdetaan.

Lataa näyte

Ota yhteyttä

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

Tietosuojaseloste