Unelmana psykologisesti turvallinen työyhteisö
Blogit
Unelmani on, että työpaikassani autetaan toista kukoistamaan, kasvamaan ja ottamaan ulkomaailman kolhut vastaan. Siellä ei vain tarjota työtehtäviä ja makseta palkkaa, vaan kukin saa olla oma itsensä!
Elämme aikaa, jossa asiat sekä työtehtävät ovat moniulotteisia, systeemisiä, ja toisiinsa sidottuja. Tämä VUCA[1]-aika yhdistettynä työelämän murrokseen ja miksei koronaankin edellyttää sitä, että meidän tulee kehittää tunnetaitojamme. Uskon, että psykologinen turvallisuus on yksi erittäin ajankohtainen ja merkittävä teema.
Psykologinen turvallisuus on ytimeltään sitä, että jokainen on tärkeä. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä ymmärretään yhteisvastuu ja se, että jokainen vaikuttaa siihen, millainen ilmapiiri työyhteisöön muodostuu. Psykologinen turvallisuus ja edellytykset sen onnistumiselle kuuluvat kaikille työyhteisön jäsenille, niin esihenkilön, johdon, kuin työntekijänkin rooliin. Tämä vaatii pohdintaa, miten ME luomme yhdessä työyhteisön, jossa kaikki jäsenet kokevat olevansa merkityksellisiä ja arvokkaita.
Mitä muuta konkreettista psykologinen turvallisuus on? Ensinnäkin se on uskallusta, että voin kysyä hassuja kysymyksiä. Toiseksi se näkyy mahdollisuutena ilmaista avoimesti sen, että en osaa tai tiedä jotain. Kolmanneksi se on sitä, että voin vapaasti puhua huolistani ja epäilyksistäni. Neljänneksi se näkyy siinä, että voin olla avoin sekä omista että muiden tekemistä virheistä. Virheet ja niiden tekeminen onkin yksi psykologisen turvallisuuden tärkeimmistä peruspalikoita. Kuinka uskaltaa näyttää omaa haavoittuvuuttaan, inhimillisyyttään ja ihmisyyttään?
Miten luoda sellainen työyhteisö, jossa virheitä aidosti tuodaan esiin, ja niiden tekemiseen kannustetaan ja niitä jopa juhlistetaan? Katso mainos, jossa Jäätelöyritys Ben & Jerry’sin eräässä mainoskampanjassa juhlistetaan epäonnistuneita jäätelömakuja.
Pohdintatehtävä: Miten omassa työyhteisössäsi voisitte mallintaa Ben & Jerry’sin virheiden tekemisen juhlimista?
Virheiden tekemiseen kannustaminen jää usein pelkäksi toteamiseksi, koska arjen haasteet aikataulupaineineen sekä resurssien puute estävät virheiden käsittelyn ja niistä yhdessä oppimisen. Esimerkiksi haasteellinen markkina- tai kilpailutilanne saattaa luoda kitkaa työkavereiden välille. Miten siis voisimme luoda sopivaa hitautta työelämään niin, että kiire sekä stressi eivät ole päällimmäisinä tekijöinä? Tarvitsemme ihmisinä käytäntöjä, rakenteita ja prosesseja, jotka auttavat meitä hallitsemaan kiirettä ja samalla kampittamaan varsin perusmokia eli niitä, jotka toteutuvat liian usein.
Lisäksi tarvitsemme hetkiä, jotka mahdollistavat sen, että jokaisesta yhteisön jäsentä kuullaan. Kun yhteisössä käydään moniäänistä keskustelua, jossa toisten arvostus välittyy kiinnostuksena toisten erilaisista mielipiteistä, psykologisen turvan perusta on valettu. Me ihmisinä olemme tunteiden lisäksi järkiolentoja, joten pystymme hyväksymään ikäviäkin päätöksiä, kunhan vaan saamme keskustella niistä.
Arjessa psykologista turvallisuutta voidaan vahvistaa konkreettisten valintojen kautta, esimerkkinä seuraavia:
Psykologisen turvallisuuden rakentumisessa yhteisöllisyys on merkittävässä asemassa. Suomessa olemme valitettavasti tottuneet siihen, että omalla sisulla pärjäämme, JA ennen kaikkea YKSIN. Yhteisöllisyyden kokemus on Suomessa usein hataraa. Ajattelemme, että jokaisen pitää olla itsenäinen ja olla valmis tekemään uhrauksia. Olemme kasvaneet sellaisissa perheissä, jossa tunteista ei puhuta, vaan tehtävänä on selvitä ja pärjätä – tuntui miltä tuntui. Me ihmisenä olemme kuitenkin sosiaalisia yksilöitä, jotka kaipaavat ympärilleen yhteisön tukea.
Missä tahansa vuorovaikutustilanteessa oletkaan, työpaikalla, kavereittesi kanssa, mieti systeemisen ajattelun perusideologiaa: ihminen on aina osa systeemiä. Mitä ikinä päätätkään tehdä tai jättää tekemättä, se vaikuttaa muihin ja muiden tekeminen vaikuttaa sinuun.
Pohdintatehtävä: Mitä minä tuon paikalle, kun minä tulen paikalle? (PS. Toimii sekä f2f kontakteissa kuin virtuaalisestikin!)
Psykologinen turvallisuus meille ihmisille syntyy psykologisten perustarpeiden täyttymisestä. Pelkkä vapaus ja autonomia (=itseohjautuvuus) ei riitä. Ihminen tuntee olonsa psykologisesti turvalliseksi, kun hän kokee neljää asiaa:
Miten oppisimme käyttämään myötätuntoa johtamisen välineenä? Myötätunto on voimakas väline, jolla pääsee käsiksi syvemmälle ihmisyyteen. Testaa oheista myötätunto-treeniä.
Myötätunto-treeni
Vastaa seuraaviin kysymyksiin kehittääksesi myötätunnon taitojasi. Voit kirjoittaa vastauksesi muistiin ja palata niihin myöhemmin, pohdiskella tai päivittää niitä tai keskustella niiden pohjalta kollegan kanssa.
Meillä BoMentiksella on unelma, että saamme tehdä työtä psykologisesti turvallisessa ympäristössä. Ilokseni voin todeta, että oman kokemukseni myötä se ei ole jäänyt unelman tasolle – eli voin todeta, että elämme unelmaamme todeksi. Koen tällä hetkellä, että saan töissä olla oma, keskeneräinen ja virheitä tekevä ihminen, joka kaipaa tukea monelta eri taholta. Olemme onnistuneet luomaan kulttuurin, jossa välitämme toisistamme ja olemme toisistamme kiinnostuneita. Samalla olemme myös tietoisia siitä, että meidän kannattaa jatkuvasti tehdä töitä tämän hyvän tilan olemassaolon jatkumiseksi.
Onko unelma psykologisesti turvallisesta työyhteisöstä utopiaa? Jos on, mitä on tehtävissä? Jos työyhteisö on psykologisesti turvallinen, koko yrityksen osaaminen on paremmin käytössä – ja siitä seuraa viimeisen viivan alle entistä parempia numeroita. Saman totesi tutkimuksissaan Google[2], joka nosti psykologisen turvallisuuden[3] huipputiimien yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä.
Pohdintatehtäviä:
LÄHTEET
[1] VUCA on lyhenne sanoista Volatile (epävakaa), Uncertain (epävarma), Complex (kompleksinen) ja Ambiquity (monitulkintainen).
[2] Duhigg, C. (Feb. 25, 2016). What Google Learned From Its Quest to Build the Perfect Team, The New York Times, https://www.nytimes.com/2016/02/28/magazine/what-google-learned-from-its-quest-to-build-the-perfect-team.html?smid=pl-share
[3] Edmondson, A. (1999). Psychological Safety and Learning Behavior in Work Teams. Administrative Science Quarterly, 44(2), 350-383. doi:10.2307/2666999, https://www.jstor.org/stable/2666999?origin=JSTOR-pdf&seq=1
Savonia AMK:n kuntoutuksen tiimin esimies Maritta Pitkänen & lehtori ja tiimivastaava Anu Kinnunen innostuivat BoMentiksen tiimivalmennuksesta, koska olivat kuulleet hyvää palautetta muilta tiimeiltä.
Kaikki asiakastarinatLataa opas, jossa on vinkkejä siihen, kuinka lisätä rohkeutta toimia tiimicoachina.
Valmentava tiimien johtamisen taito on tämän päivän organisaation menestystekijä. Valmentava johtamiskulttuuri toteutuu, kun johtamisvastuulliset oivaltavat valmentavaan ajatteluun liittyvän ajattelutavan muutoksen sekä tarpeen jatkuvalle kasvulle ja kehittymiselle. Yksilökeskeisen johtamiskulttuurin tavat eivät enää yksistään riitä, vaan tarvitaan tietotaitoa siitä, miten tiimiä johdetaan.