Arja-Liisa Kaasinen sai uuden työn esimiehenä voimakkaasti uudistuvalla museotoimialalla. Esimiesroolissa Arkkitehtuurimuseossa uudet työn tekemisen menetelmät korostuivat ja organisaatiossa koettiin tarvetta tietotaidon lisäämiseen. Pelkkä asiantuntijatyö ei enää riittänyt, vaan yleisöä piti kyetä osallistamaan ja avoimuutta lisätä erilaisten ihmisten ja yleisöryhmien suuntaan.
Koulutuksen räätälöinnissä huomioitiin omat toiveet
Kaasinen otti organisaation johtoryhmässä puheeksi BoMentis Coaching Housen fasilitointikoulutuksen, jonka tahon valmennuksista hänellä oli entuudestaan kokemusta. Toiminta on Kaasisen mukaan aina ollut asiantuntevaa ja kokemukset muutoinkin hyvin myönteisiä, mikä sai hänet suosimaan Coaching Housen palveluita tälläkin kertaa.
Kaasista miellytti erityisesti valmentaja Peterin kyky joustaa ja kuunnella tarkkaan heidän tarpeitaan ja toiveitaan.
”Kilpailukykyisen tarjouksen saamisen jälkeen Peter Peitsalo kävi vielä organisaatiossamme puhumassa fasilitointikoulutuksesta.
Räätälöimme siitä yhdessä sisällöllisesti juuri meille sopivan koulutuksen.”
Koulutus oli hyvin konkreettinen, minkä Kaasinen koki sopivan erityisesti fasilitointiin. Asiaan mentiin suoraan, jahkailematta, ja koulutuksessa päästiin harjoittelemaan erilaisia tosielämän tilanteita.
”Tällainen käytännönläheinen menetelmä on pelkän luennoinnin sijaan mielestäni toimivampi. Kun koulutettavina ovat fiksut asiantuntijaihmiset, on parasta sukeltaa suoraan käytännön tekemiseen. Oli mahtavaa päästä heti harjoittelemaan eri taitoja, tekemistä ja olemista.”
Fasilitointi haluttiin tutuksi museokentällä
Kaasinen kertoo, että koulutusta pohjustaessa yhdessä kouluttaja Peterin kanssa keskusteltiin luonnollisesti paljon koulutuksen tavoitteesta. Suoranaiselle ”kikkapankille”, josta ammentaa työkaluja tarpeen tullen eri tilanteisiin, ei ollut tarvetta, vaan tärkeämmäksi koettiin oman asennoitumisen työstäminen ja uusien ulottuvuuksien löytäminen itsestään.
”Oli tärkeää oppia, että miten toimia fasilitoijana. Fasilitoinnin opettelu on enemmänkin henkilökohtaisen repertuaarin leventämistä. Pidin erityisesti siitä, miten koulutuksessa lähdettiin liikkeelle voimavarojen kautta eikä niinkään teknisesti.”
Tällainen uudenlainen fasilitointi on museokentällä vielä jokseenkin vieras käsite ja se koskee paljon muutakin kuin perinteistä museopedagogista työtä. Kaasinen kertoo, että organisaatiossa haluttiin lähteä tekemään uutta omaa kulttuuria ja miettiä mitä fasilitoinnillinen tapa voisi heille museokentällä tarkoittaa.
”Koimme todella arvokkaaksi sellaisen keskustelun aikaan saamisen, johon kaikki osallistuivat. Emme lukeneet suoraan papereista, vaan lähdimme käsittelemään asiaa keskustelun ja termistön tasolla avoimesti ryhmän kesken.”
Kaasinen täydentää, että ihmisille oli tärkeää saada tuntumaa siihen, millaista erilaisten yleisö- ja ryhmätilanteiden fasilitointi on omassa työssä. Tavoitteena oli saada organisaation toiminnasta entistä osallistavampaa yhteiskehittämistä ja ulospäinsuuntautuvampaa yleisötyötä.
Erinomainen kouluttaja puski muutoksen tielle
Kaasisella ei ole kouluttaja Peteristä muuta kuin positiivista sanottavaa. Kouluttaja ilahdutti sekä persoonaltaan että toimintatavoiltaan.
”Peter on henkilönä hyvin miellyttävä ja helposti lähestyttävä. Hän nappasi hyvin ajatuksestamme kiinni ja etenimme koulutuksessa täysin meidän ehdoillamme.
Emme siis toteuttaneet koulutusta hänen mielensä mukaan, vaan miten me halusimme sen toteutettavan. Peterillä on taito luoda turvallinen ja miellyttävä ilmapiiri kaikille. Todella hyvä kouluttaja!”
Kaasinen toteaa, että liike-elämässä tapahtuvat muutokset tulevat varmasti muuttamaan Suomen kulttuurikenttää samaan suuntaan. Tuntui siis hienolta saada yritysmaailman tärkeitä taitoja käyttöön myös luovien alojen ja erityisasiantuntijoiden kentälle.
”Tiesimme jo ennen koulutusta, ettemme voi lähteä kylmiltään liikkeelle. Saimme tästä koulutuksesta hyvän startin muutokselle.”
Arja-Liisa Kaasinen, yhteistyöpäällikkö, Arkkitehtuurimuseo